Viikon Klassikot #23 – Kuinka monella tavalla voit löytää maailmasta hyvää? Tämänkertaisissa klassikoissa syvennytään toivon eri olemuksiin Betonipossun, DJ Polarsoulin ja Ameeban oppien mukaan.

 

 

BETONIPOSSU – KEVÄT

 

Kuinka vähän lopulta vaatii se, että kiukkuisen tai tummanpuhuvan mielen saa käännettyä kohti aurinkoa ja kohti toivoa. Usein keskellä synkkiä syövereitä tähän käännekohtaan on vaikea päästä omin avuin, mutta onneksi apua on saatavilla ja tässä tapauksessa riittää kun painaa play. Nimittäin alkuvuodesta 2014 julkaistu Betonipossun – joka tunnetaan nykyään paremmin Nastyn kanssa yhdessä musiikkia tuottavana Pyövelinä – esikoislevy Hyviä Keloja ja sen sisältämä biisi Kevät on takuuvarma keino kohottaa ankeita fiiliksiä yhdellä valtavalla heilautuksella kohti kirkkaita ja pilvettömiä taivaita.

 

Kevät on auringon, lämmön, sulavan lumen ja kevään äänien fiilistelyä, mutta piilee sen sisällä syvempikin merkitys. Ei sillä, etteikö puhdas kevätintoilu riittäisi tekemään biisistä ihastuttavaa – vilpitön onnellisuus on aina tarttuvaa ja kelpaa motiiviksi mille vain. Kuitenkin Kevään ulkoisiin ominaisuuksiin keskittyvien pohdintojen taakse kätkeytyy ajatus uudelleensyntymästä. Kevät symboloi kaiken vanhan ja palvelemattoman taakse jättämistä, virtaavaa elvyttävää energiaa, joka nostaa haudasta kohti uutta, raikasta sykliä. Ihmisestä kuoriutuu kevään kynnyksellä hehkuvampi versio itsestään samalla tavalla kuin toukasta kuoriutuu perhonen.

 

Samalla Kevät on kunnianosoitus vanhoille traditioille ja esikuvien korvaamattomalle vaikutukselle. Eritoten Ceebrolistics sekä kassukulttuuri saavat paljon rakkautta osakseen – kuuluuhan kevään äänimaisemaan suhisevat kassut samalla tavalla kuin rahiseva asfaltti dekkien alle. Kevät sulattaa sydämen, ja niin sulattaa kyseisen kappaleen aurinkoinen ja teeskentelemättömän sympaattinen musavideokin, puhumattakaan Moonlitin tuottamasta hullun koukuttavasta hyvän mielen biitistä. Vaikka kevät toistuu vuodesta toiseen, ei sitä vaan millään kyllästy siihen, kuinka auringonsäteet pikkuhiljaa hiipivät kohti alkuiltaa ja saavat mustan talven pölyttämät aistit aukeamaan kohti vehreämpiä päiviä. Sitä odotellessa.

 

Keväällä synnytään uudestaan / noustaan sängystä kuuntelemaan ku linnut laulaa

 

 

DJ POLARSOUL – EI KOMPROMISSEJA

 

Mahtipontisen massiivisen biitin päälle rakentuva Ei kompromisseja tarjoaa suorasukaisen ja terävän lähestymistavan ongelmaan kuin ongelmaan, vaikka päällimmäisenä kappale kertookin oman musiikin tekemisestä ja prosessiin kätkeytyvistä moraalikysymyksistä. Jodarok, Asa ja Paperi T puntaroivat tinkimättömyyden monia puolia, sitä kuinka kannattavaa on seurata omaa ääntään vaikka se tarkoittaisi virheiden tekemistä, ja sitä kuinka kannattamatonta on antaa periksi ulkoisille paineille. Kappale löytyy kesällä 2013 julkaistulta DJ Polarsououlin tuottajalevyltä Pilvilinna.

 

Kun kolme näin kovaa tekijää antavat oman elämän esimerkkejä siitä, mitä omien mielipiteiden kuunteleminen, rahantekomielessä luotujen kaavojen sivuuttaminen ja vakaan pohjan kasaaminen puhtaasti omien visioiden päälle aiheuttaa, ei tarvitse kauaa miettiä mikä ratkaisu tässä elämäksi kutsutussa hommassa olisi paras. Vaikka nyt päällisin puolin puhutaan suomiräpin kentästä ja sen moniin vastakkaisiin arvoihin perustuvista luomistavoista, laajenee Ei kompromisseja yhtä hyvin käsittämään elämän peruskysymyksiä, niin eksistentiaalisia kuin uraa koskevia.

 

Mitä olen tullut tänne tekemään? Millaisia arvoja kannatan? Mitä haluan jättää jälkeeni? Millainen ihminen haluan olla? Mikä parasta, ei kappaleesta jää lainkaan epämääräistä tai mahdollisuuksien loputtomassa suossa epätoivoisena vellovaa fiilistä, vaan olo on tyyni ja selkeä. Vaikka se näin aseteltuna saattaa kuulostaa self help-oppaiden hämärältä haahuilulta, niin tässä on nyt kolme viisasta miestä vahvistamassa, että: kuuntele mitä sisimpäsi sanoo. Se tietää kyllä.

 

 

AMEEBA – TOIVO

 

Toivoa on niin monenlaista, ja sitä kaikista syvimmältä rakentaa Ameeba. Kappaleessa yhdistyy kahden ylemmän biisin mentaliteetit – pienet asiat voivat tuoda valtavaa onnea samalla kun itselleen rehellisenä pysyminen luo eri tavalla kokonaisvaltaista mielihyvää – mutta Toivo on myös aivan oma totuutensa, joka laajenee koko universumin mittakaavaan. Montako puuta on metsä -albumi julkaistiin huhtikuussa 2012, mutta Toivo on alunperin ilmestynyt maailmaan jo 2006.

 

Kuten Ameeban biisit yleensäkin, on Toivo pohdiskeleva, valtavia totuuksia muutaman minuutin sisälle mahduttava ja ihmiskunnan kokoisia peruskysymyksiä käsittelevä ravisteleva kokonaisuus. Rivien väleissä kuuluu eletty elämä, kohdatut vaikeudet ja mielen kanssa painiskelut, jotka kaikki vievät kohti valoa, vaikka siltä ei todellakaan tunnu niissä hetkissä, kun ympärillään näkee pelkkää pimeää.

 

Biisiä ei voi pikakuluttaa, vaan se uppoaa tajuntaan pieninä palasina, ja siitä voi ammentaa juuri sen, mikä milläkin hetkellä itseä palvelee. Suuriksi teemoiksi nousevat menneisyyden vaikutus ja siitä irtipäästämisen tärkeys, kiitollisuus, kokemusmaailman moninaisuus, ja oman elämänasenteen ratkaiseva merkitys. Sillä on kaikki maailman vaikutus, kuinka valitsee suhtautua vastoinkäymisiin, eikä sen valinnan vaikutukset jää pelkästään itseen, vaan jatkavat aaltomaisella liikkeellä ulospäin ympäristöön ja muihin ihmisiin.

 

voi vaan pitää toivoo yllä et se pysyis päällä,

koska tiedän maailman tallaavan heikolla jäällä