Elokuun puolivälissä PME:llä ilmestyi Ettan EP 10+, jonka neljästä biisistä yksi otetaan nyt mietintään. Lääke on suurieleinen rakkaudentunnustus, jossa tunteet jylläävät ja lääkkeet jätetään syömättä.

 

Loputtomiin on rakkaudesta laulettu ja kirjoitettu, mutta on se vaan niin universaali ja jokaisen elämää ainakin jollain lailla määrittävä tekijä, että uusia biisejä aiheesta mahtuu kyllä maailmaan. Yksi niistä on Ettan Lääke, jossa rakkauden kohde korvaa kemikaalipohjaisen hoidon toimimalla samaan tapaan kuin purkista vedetyt pillerit. Koukussa ollaan, mutta mitä sitten, kun rakkaus saa liitelemään taivaissa onnesta soikeana.

 

Lääke piirtää rajaa keveyden ja synkissä syövereissä rämpimisen keskelle sekä korostaa kontrastia pehmeiden korkeuksien ja ahdistavan masennuksen välillä. Biisissä perustila tarkoittaa kallistumista kohti sitä haastavaa alamäkeä, jossa mustat ajatukset ja kelpaamattomuus valtaavat tilaa, mutta pelastuksena toimii hän, jonka nähdessään vaaleanpunaiset lasit laskeutuvat silmille ja olotila muuttuu hempeilevän herkäksi.

 

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

😛 📷@hannawou

Henkilön Etta (@el.etta) jakama julkaisu

 

Siksi kappale on sekä romanttinen että pelottava. Romanttinen se on tietenkin siksi, että mikäs sen suloisempaa kuin toistensa läsnäolosta hypnotisoituneet, rakkauden intohimoisissa vesissä sukeltelevat pariskunnat, jotka eivät osaa kuvitella elämää ilman toista. Kun tunteet toiseen saavat ulkomaailman hämärtymään ja oman olemisen tuntumaan epätodellisen kauniilta unelta. Kun ei muuta tahdo kuin kulkea toisen kanssa käsi kädessä ikuiseen auringonlaskuun, jossa rakkaus pysyy muuttumattomana onnelliseen loppuun asti.

 

Mitä pelottavaa näin idyllisessä pumpulissa voi olla?

 

No juuri se idyllisyys. Juuri se intensiteetti ja unenomaisuus – se, että on kyse vaihtoehtoisesta todellisuudesta, joka perustuu puhtaasti tunteisiin. Ja eniten juuri se, että oma hyvinvointi on täysin riippuvainen toisesta henkilöstä, jolloin kaikki päätäntävalta ja vaikuttamiskeinot on itseltä riisuttu. Jos toinen päättää viheltää homman poikki, putoaa itse tyhjän päälle. Tai ehkä sen lääkepaketin äärelle.

 

Jätetään tällainen jossittelu ja pelkääminen kuitenkin skeptikoille. Vaikka riskit tiedostaisi ja mahdollisen sydänsurun mahdollisuuden muistaisi, on harva kykeneväinen kieltäytymään jalat alta vievästä rakkaudesta kun sellainen kohdalle iskee. Siksi niitä sanotaan tunteiksi eikä tietoisiksi järjen päätöksiksi. Onhan lääkehuuru sitä paitsi siinä tapauksessa aivan yhtä pelottava – ainakin rakastumisesta aiheutuvassa addiktiossa kemikaalit syntyvät omien aivojen toimesta eikä lääkefirmojen tehtaissa.

 

Lääke muistuttaa kuinka suurta pääosaa tunteet elämässämme näyttelevät ja kuinka paljosta jäämme paitsi, jos kieltäydymme kuuntelemasta niitä. Oli kyse sitten rakastumisesta tai mielialan heilahteluista, jotka vaativat pillereitä pysyäkseen vakaina ja luotettavina, on pohjalla vaikuttava mekanismi sama. Tarve jollekin, joka pitää pinnalla, joka valaisee sisältä ja joka saa todellisuuden tuntumaan liekehtivältä, elänee joka ikisen mielessä vähintään tiedostamattomana. Kuka haluaisi ehdoin tahdoin rämpiä suossa, jos vaihtoehtona on raketti suoraan onnen ytimeen? Tuli se sitten paketista tai suudelmista, janotaan sitä aina vain.

 

Katso lyriikkavideo:

 

 

Kuuntele EP Spotifysta: