FEAT kuvasi Helsingissä 5.–9.1.2019 järjestettävää LUX -tapahtumaa ja tavoitti haastatteluunsa tapahtuman kuraattori Ilkka Paloniemen.

Tsekkaa videolta kuvaajamme Jesse Lintusen timelapsea ja fiiliksiä tapahtumasta!

Ilkka Paloniemi, mitäs kaikkea tehtävääsi kuului Lux Helsinki 2019 tapahtumassa?

– Toimin Lux Helsingin kuraattorina eli suunnittelen Luxin taiteelliset sisällöt yhdessä kolleega Matti Jykylän kanssa. Kuratointi on näyttelykokonaisuuden suunnittelua taiteilijoiden tekemistä teoksista. Kuratointiin kuuluu Luxissa myös reitin suunnittelu ja teosten sijoittelu valittuihin teoskohteisiin sekä tarvittaessa teosten Luxiin soveltuvuuden kehittäminen yhdessä taiteilijan kanssa. Erityisesti silloin kun kyseessä on tilausteos.

– Kuratointi ulottuu myös sateliitti- ja kumppanuusteoksiin sekä Kaapelitehtaalla järjestettävään Lux In valotaiteen näyttelyyn. Lisäksi tehtävään liittyy yhteydenpitoa taiteilijoiden lisäksi myös sidosryhmiin ja kumppaneihin, tiedottamiseen liittyviä tehtäviä liittyy hommaan myös. Kuratointia tehdään luotujen strategisten periaatteiden mukaisesti, ihan aina ei näihin päästä mutta johon aina pyritään. Näitä ovat mm. monipuolisuus teosten sisällössä ja eri valon tuottamisen välineissä sekä puolet ja puolet periaate joka ulottuu sukupuoleen, vanhoihin ja uusiin teoksiin sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin taiteilijoihin. Lisäksi taiteilijat ovat hyvin monen ikäisiä. Merkittävää on myös että teokset ovat aina väistämättä suhteessa paikkaan, oikea paikka vahvistaa teoksen sisältöä. Tämä tekee kuratoinnista erittäin hienoa mutta samalla haastavaa kaupunkitilassa toimiessa. Lisäksi tapahtumaan liittyy paljon muutakin suunnittelua, mm. turva- ja infrasuunnittelua sekä teostuotantoon liittyvää suunnittelua. Näillä on omat suunnittelijat.

Tapahtuma oli isompi kuin aikaisemmin. Kuinka mones kerta tämä oli kun LUX järjestettiin?

– Helsingin valotaidetapahtumien historia ulottuu vuoteen 1995 jolloin Valon Voimat aloitti ensimmäisenä Euroopassa (ja ehkä maailmassakin) nykytaidekontekstissa tapahtuvan valotaidetapahtuman järjestämisen. Maailmassa on toki järjestetty jo paljon ennen tätä erilaisia rituaaleihin ja uskontoihin sidoksissa olevia (kynttilä)tapahtumia. Valon Voimat oli Helsingin kaupungin tukema tapahtuma. Vuonna 2009 Helsinki päätti itse ruveta järjestämään  Luxin edeltäjää eli Valon Vuodenaika nimistä tapahtumaa. Juuti päättynyt Lux on 11 kerta Helsingin järjestämänä, Lux Helsinki nimellä tapahtuma oli kahdeksas.

Ketkä ovat taideteosten takana? Oliko niitä nähty aikaisemmin jossain esim. kansainvälisten tekijöiden puolesta?

– Taideteokset on tehty joko yksittäinen taiteilija tai tiimi taiteilijoita. Osa teoksista on olemassa olevia teoksia ja osa uusia, Luxiin tehtyjä tilausteoksia. Esimerkiksi Ivo Schoofsin Large Pendulum Wave on kansainvälisesti laajasti kiertänyt hittiteos joka saatiin nyt monien vaiheiden jälkeen Suomeen.

Henk. koht. lempparityö? Miksi?

– Kaikki on lemppareita mutta jos yksi pitää nostaa niin Marco Brianzan Moonlight teos Musiikkitalon medianäytöllä on jonkinasteinen voitto siitä kenelle kaupunkitila kuuluu hämärään aikaan. Medianäytöt on yleensä puhtaasti mainostuskäytössä ja koska Kansalaistori arvorakennuksineen on niinkin ikoninen paikka Suomessa, ei ole yhdentekevää minkälaista sisältöä näillä visuaalisesti erittäin dominoivilla näytöillä on. Julkinen keskustelu näistä näytöistä ja niiden sisällöstä on vasta käynnistymässä, lupia myöntävät tahot eivät ehkä ymmärrä visuaalisen melun olemusta. Sen takia Moonlight, Kansalaistoria rauhoittavan ja tunnelmaa kohottavan sisällön takia.

Löytyykö sulta kotoa myös yhtä messevät valot eri fiiliksiin?

– Hah! Mitens se suutarin lasten kenkien tilanne nyt oikein olikaan. Ei mitään erityistä, jokunen vanha vintagevalaisin löytyy talosta.

Miten iso tiimi tarvitaan tekemään tällainen tapahtuma?

– Tapahtuman aikaan on töissä n. 50 henkeä. Rakennuksen ja purun aikana on jokunen kymmenen lisää. Suunnittelua ja esituotantoa tekee n. 5-10 henkilöä.

Teoksia oli 30 kappaletta. Kuinka kauan näiden kehittelemiseen/kasaamiseen meni aikaa? Kuinka monta ihmistä niitä oli kokoamassa/purkamassa?

– Lyhtypuistossa on n. 300 lyhtyä eli 300 taiteilijaa jotka ovat vuosien mittaan osallistuneet Luxiin lyhtyjä tekemällä, Lyhtypuisto on ennen kaikkea sosiaalinen taideprojekti. Teosten fyysinen kasaus paikalleen kestää n. viikon, teosideoita jotkut taiteilijat ovat kehitelleet useamman vuoden. Lux Helsingin tekeminen on pitkäjänteistä puuhaa, ensimmäiset kädenpuristukset liittyen juuri päättyneeseen Luxiin tehtiin jo 2014. Koetamme pitää huolen myös siitä että seuraavat sukupolvet ottavat valon oman taiteellisen ilmaisun välineeksi. Lyhtypuistossa on mm. Vironniemen päiväkotilasten tekemiä lyhtyjä sekä merkittävä osa Kaapelitehtaan Lux In valotaiteen näyttelyn teoksista valmistui valo kuvataiteena-kurssilla Taideyliopistossa. Voi kuvitella minkälaisen ikuisen muistijäljen saa päiväkotitaapero kun menee katsomaan lyhtyään Luxiin yhdessä vanhempien kanssa. Lux In näyttelyyn osallistuminen voi olla nuorelle taiteilijalle merkittävä virstanpylväs.

Makeeta että tapahtuma oli avoin, ikärajaton ja maksuton. Kuinka paljon luulet tapahtuman tavoittaneen ihmisiä, ellei vain ohikulkijoita?

– Ja esteetön sekä hyvin päihteetön. Viime vuosien kävijätutkimusten mukaan kävijät ovat yli 90% tulleet varta vasten Luxiin, kävijämääriä on hankalaa arvioida koska ollaan kaupunkitilassa, puhutaan kuitenkin usemmasta sadasta tuhannesta, arvio on n. 500 000 kävijää.

Itse en tiedä mitä kautta tällainen tapahtuma rahoitetaan. Mihin LUX on liitoksissa?

– Lux Helsinki on Helsingin kaupungin omistama ja järjestämä tapahtuma. Kaupungin osuus oli vuonna 2019 2/3 osaa rahoituksesta, loput 1/3 tulee yksityisiltä kumppaneilta. Koko budjetti on n. miljoona euroa mikä suhteutettuna kävijämäärä on varsin tehokasta rahan käyttöä. Kävijää kohden Lux maksaa muutaman euron, sillä saa just ja just ratikkalipun tai kupin kahvia. Taloudellinen vaikuttavuus Helsingin alueelle alkaa lähestyä asetettuja tavoitteita, puhumattakaan mitä Lux tekee ihmisten hyvinvoinnille keskellä ankarinta talvea.
Lux Helsinki on sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnettu arktinen taidefestivaali joka vahvistaa sekä Suomen maabrändiä että Helsingin seksikkyyttä suhteessa muihin Eurooppalaisiin kaupunkeihin.

Mitä muita tapahtumia olet tekemässä? Näin niinku vinkkivinkkinä LUXista pitäneille…

– Olen aktiivinen Suomen Valotaiteen Seura FLASHissä joka järjestää valotaiteen näyttelyitä ja muita pyrintöjä, FLASHin somekanavat seurantaan jos valotaide nappaa enemmänkin.

Kiitos haastattelusta! Kerrotko vielä terkut FEATin lukijoille?

– Valoisat terveiset lukijoille ja kiitos toimittajalle kiinnostuksesta valotaidetta ja Lux Helsinkiä kohtaan!
LUX tapahtuman aftermovie tästä:

https://www.luxhelsinki.fi

https://www.facebook.com/luxhelsinki/