Menneenä lauantaina instrumentaalimusiikin ystäviä hemmoteltiin Turussa huolella, kun Cosmic Comic Cafessa esiintyivät legendaarinen Juhani Saksikäsi ja kolmannen EP:nsä “Skeletorin Morsian” julkaissut Jansolo. Featin toimitus otti yhteyttä räppäreiden kanssakin yhteistyötä tehneeseen kitara-MPC-virtuoosiin ja pisti miehen tenttiin El Gringon hämyisessä nurkkapöydässä

Morjes! Mitäs vuosimallia äijä olikaan ja mistäpäin kotoisin?

Mä olen vuosimallia -84 ja Turun Vienolassa syntynyt. Siitä muutin Naantaliin ja nyt olen asunut Turussa taas 15 vuotta.

Kuinka kauan sä olet musisoinut jossain muodossa?

Mä sain kitaran muistaakseni 10 -vuotiaana ja siitä asti soitellut. Myöhemmin sitten kun pelkkä kitaransoitto alkoi kyllästyttämään, kiinnostuin muista musantekovälineistä; MPC:stä ja syntetisaattoreista. Cypress Hillin kuuntelusta skeittiparkilla se aika pitkälti lähti. MPC:n mä sain viis vuotta sitten, kaks ekaa vuotta pelkäsin sitä ja nyt kolme vuotta käyttänyt sitä, hah.

Minkälaisia kokoonpanoja sun historiasta löytyy? 

Kyl niitä löytyy, rokkikokoonpanoja pääosin. Pitkäaikaisin on toi Naantalista lähtenyt Molly Grows Up, vieläkin käydään soittelemas ja 15 vuotta ollaan oltu koossa. Sit on helsinkiläisiä bändejä, kaikennäköisiä ollu vuosien varrella.

Miten sun musantekoprosessi kulkee, sämpläätkö vahalta ja duunaat sitten MPC:llä?

Mä tein aikaisemmin niin, mut nyt tällä uudella EP:llä ei oo yhtään sampleja. Se lähti oikeastaan siitä, et mun kaveri Tapani pyörittää tota Karhuvaltio Recordsia, joka on sellanen helppo kanava mulle julkaista musaa. Häntä oli peloteltu sen verran noista sampleista, et tein sitten ilman ja saatin Spotifyhyn se.

Mut miten se etenee, niin mä teen ensin MPC:llä biitin ja äänitän sen koneelle. Sit aloitan tapailemaan siihen jotain. Mul on toi Korgin MS20 Mini, sillä ja kitaralla alkaa sitten melodiat muodostua ja pikkuhiljaa jalostua eteenpäin.

TSEKKAA MIEHEN EDELLISELTÄ EP:LTÄ LOHKAISTU “DEBBIE SWINGBOTTOM”:

Minkälainen musamaku sulla muuten on? Maistuuko biittimusan ja rokin lisäksi muutakin?

Mitä tohon sanois…mä en tykkää kikkelihevistä, enkä tukkahevistä. Jos siihen liittyy larppaaminen jollain tavalla, niin ei vaan sytytä, haha!

Hahaha, kyllä kyllä. 

Kyl toi nauhuri muuten tuo tähän sellasen ylimääräisen jännitteen, ei me muuten tällai puhuttais haha!

Joo totta. Minkä verran sä olet nyt sitten julkaissut soolomusaa?

Mä oon ennen tätä uusinta julkaissut vaan Soundcloudiin kaks EP:tä. Vuonna 2016 tuli toi Ipaviemäri -EP ja vuonna 2017 Nyrkkini Ei Ole Normaali -EP. Keikoilla mul on setissä jonkin verran myös sellasia biisejä, joita ei oo julkaistu.

Mistä tän uuden EP:n nimi Skeletorin Morsian tulee?

Hmm, mä en oo ihan varma. Mä oon jossain keloissa miettinyt, et millanen äijä Skeletor niinku on, haha! Että kun jokaisella on omat hetkensä, niin ehkä toi on se hänen hetkensä.

Hahaha! Ai niin, että ei Skeletorkaan voi ola täysin paha, kun sillä on morsiankin vai?

Niin tai et se on sen morsiamen The Moment. En mä osaa oikeen selittää haha! Mut mulla on nytkin uusia EP -ideoita, esimerkiks Mustavalkoiset Ruokatuotekuvat. En mä oo ikinä nähnyt sellasia.

Totta muuten.

Toi EP on must jotenkin luonnollinen ja hyvä julkaisumitta, neljä -viis biisiä. Siinä idea pysyy tiiviinä, eikä lähde rönsyilemään liikaa. Ja toi nimen tärkeys korostuu, koska kyseessä on instrumentaalimusiikki. Perustettiin sillon aikoinaan kaverin Laurin kanssa toi Yakuzi Pato ja se oli mun ensikosketus instrumusaan. Mut siinä projektissa mä en oo ollu enää 10 vuoteen.

Sä oot myös tehnyt jonkin verran yhteistyötä räppärien kanssa, miten tämänhetkinen räppi suhun uppoaa? Tollanen päällimmäisenä oleva tavara.

Siit puuttuu ehkä vähän syvyyttä ja tarttumapintaa. Ja saundillisesti omat juuret on siellä ysäri -boombapissa. Ehkä jopa liikaakin, pitäis osata vähän uusiutua.

Entä erilaiset tyylilajit räpissä; gangsta, tiedostava kama jne?

No mä meen aina se musiikki edellä, en juurikaan edes kuuntelle lyriikoita.

Kuuntelet räppäriä enemmän instrumenttina?

Joo. Ja nimenomaan perkussiivisenä instrumenttina. Mä kuuntelen niitä riimejä rytminä. Osaan varmaan vieläkin jotain Cypress Hillin biisejä ulkoa, mut en oo koskaan edes miettiny mitä niissä sanotaan haha!

Kerropa nyt vähän lisää tästä uunituoreesta julkaisusta.

Joo siinä on viis biisiä, joista neljä on Spotifyssa. Kasetilla on sitten viis, joista yks on Chyden kanssa tehty spoken word -pohjainen, vähän diipimpi ja pohdiskelevampi biisi. Raskaita rumpuja ja bassoja, aika synkkä tunnelma. Se alkaa ehkä vähän valoisammin, mut synkkenee loppua kohti.

Kuinka itsekriittinen sä olet musan suhteen?

Kyl mä olen tosi itsekriittinen, tosin ei se oo varmaan pelkästään huono asia. Mut yksin kun näitä tekee, niin välillä jää jumiin johonkin kitarakuvioon. Se on taito kans osata päästää irti, se on aika helppoa jäädä jumittamaan ja rakentamaan biisejä, ku Iisakin kirkkoa.

Sä oot hommannut Juhani Saksikäden jo useamman kerran Turkuun esiintymään, mistä tää on lähtenyt?

Joo mä ihailen Juhanin matskua todella paljon. Chyde mulle esitteli joskus ton Häkälöylyt -levyn ja sitä tuli kuunneltua ihan älyttömästi. Sittenhän Juhani rupes taas tekemään musaa ja tuli toi Muutokset Mahdollisia, joka on vielä kovempi.

Oletko sä tarjonnut matskua eri julkaisijoille?

En mä juurikaan oo, vaikka eihän mulla mitään sitä vastaan ole. Ei tällanen musa taida kovinkaan suuressa huudossa olla, mut oishan se älyttömän siistiä saada vinyyli julkaistua. Kyllä jengi tykkää saada jonkun konkreettisen tuotteen käteen ja noi kasetit on ollu sellanen edullinen matalan kynnyksen julkaisumuoto.

Mitäs tulevaisuus tuo tullessaan, onko uutta musaa jo tulilla ja minkälaista matskua on odotettavissa?

Onhan sitä aina jotain hautumassa. Kyllä toi mun matsku on menossa enemmän vaan sellaseen raskaaseen, hitaaseen ja laahaavaan nyökyttelyyn haha!

Kova. Iso kiitos äijälle haastattelusta!

Kiitti äijälle myös!

KUUNTELE TÄNÄÄN ILMESTYNYT “SKELETORIN MORSIAN” -EP: