Turkulaisen indielevy -yhtiö Manala Recordsin rosterista löytyy myös nuori mies nimeltä Jodi Wild. Aktiivisen dj -toiminnan lisäksi mies tekee instrumentaalimusiikkia ja nimenomaan hyvää sellaista. Modernista otteesta huolimatta musiikissa kuuluu vahvasti niin vanha soul ja funk, kuin myös 80 -luvun lopun ja 90 -luvun alun housen vaikutus. Mies julkaisi hiljattain toisen virallisen tuotoksensa ja toimitus otti selvää, mikä saa polyrytmi -enthusiastin tikittämään.

Morjesta! Minkäs ikäinen mies on ja mistäpäin olet kotoisin?

Moi! Mä oon 21 -vuotias ja ihan tästä Turusta. Tai no Varsinais-Suomen alueella aina pyöriny.

Onko musakuviot ollut mukana menossa jo ihan lapsesta asti?

Ei oo, ei tosiaan. Mä halusin lapsena muusikoks ja mulla oli kitara. Mut mä en koskaan opetellu soittamaan sitä. Isäpuoli sit kielsi soitinten haalimisen, et jos et opettele sitä kitaraa, niin ei sit mitään muutakaan. Sit 7 -8 -luokalla rupes musiikki kiinnostamaan, mut se oli enemmän sellasta edm -tyyppistä kamaa. Dubstepista mä sillon tykkäsin ja sitä halusin tehdä. Hommasin FL Studion demon ja rupesin sil tekee biittei. Kaikkihan oli ihan täyttä paskaa.

Niin kun kaikilla alkuun.

Jep.

Oletko sä ollut kuitenkin intohimoinen musiikin kuuntelija jo pienestä asti?

Mä veikkaan, et se lähti siitä yläaste -iästä. Sitä ennen meillä on kotona ollu tosi rokkipainotteista, ala -asteesta asti kuunnellu Iron Maidenia, Kissiä ja AC/DC ‘tä. Urbaani musa tuli sitten teini -iässä.

Tuliko räppidiggailu myös samoihin aikoihin mukaan kuvioihin?

Joo kyl se tuli. Se lähti tosi outoa reittiä, niinku Jukka Pojan ja Soul Captain Bandin kautta. Ja siitä sit suoraan Suomiräpin syvään päätyyn. Sillon tuli luukutettua Jonttia&Shakaa, vanhaa Asaa. Junon “V-Tyyli” on itseasiassa ihan eka, joka kolahti.

Okei. Sä olet nyt sitten Manala Recordsin rosterissa ja ulos on tullut kaksi julkaisua, kumpikin sekä diginä, että kassuna?

Joo kaks on tullu, kummastakin digi. Ekaa julkaisua, tota Lights Tapea saa levykaupoista ja tota uutta Jubilee -97 ‘aa tulee kans pieni painos myyntiin.

Oletko sä tehnyt missä määrin yhteistyötä räppärien kanssa?

Hmm, mä en oo hirveesti tehnyt biittejä kenellekään, enemmänkin vaan tota omaa instrumusaa. Nyt duunataan mun kämppiksen Saku Mellow ‘n kanssa sen EP: tä ja Leevi Eliakselle pitäis tehdä pari biittii. Ja nyt DJ Haidkin alkaa tekee räppiä, niin sen kans jotain.

Oho! Minkälainen sun musantekoprosessi on, sähän teet aika samplepohjaista kamaa?

Kyl se sampleista lähtee, vinyyleiltä lähinnä. Ensin sämplään ja choppaan, sit rummut päälle. Kahdeksan barin luuppi on varmaan se, mistä mä yleensä lähen liikkeelle. Vinyylit mä haen aika pitkälti Asemalta, en oo vähään aikaan enää kiertäny kirppiksiä.

KUUNTELE 2018 JULKAISTU “LIGHTS TAPE”:

Sähän teet myös aika paljon dj -hommia, tuleeko ujutettua omaa kamaa settien joukkoon testimielessä?

No se kama, jota mä soitan duunikseni ei oo ihan sitä, mitä ite fiilaan. Et ehkä sit, jos pääsee soittamaan johonkin samantyylistä musaa, niin voiskin hyvin testata.

Kuinka tiuhaan sulla on soittokeikkoja ja minkälaisissa paikoissa?

No se vaihtelee kahdesta viikonlopusta neljään kuukaudessa.

Joo. Minkälaista setuppia himasta löytyy?

Mul on levari, mikseri, Ableton, MPK 25 -midikiippari. Sit mulla on yks sampleri/rumpukone, Mikrokorg ja MPC -500. MPC :llä mä oon tehnyt ehkä vaan viis biittiä, kyl se pääketju on toi levari, Ableton ja midikiippari.

Minkälaisella tahdilla sulta syntyy uutta musaa?

Se vaihtelee tosi paljon, täs lähiaikoina en oo tehny juuri mitään. Ei luovuutta pysty oikeen pakottamaankaan. Luovimmillani mä saatan tehdä vaikka kolme biittiä päivässä.Mut välillä siihen ei riitä edes hyvä sample.

Kyllä. Ja toisina hetkinä sitä saattaa kiinnostua ihan toisista sampleista, eli periaatteessa saman lähdematskun voi käydä useampaan kertaankin läpi.

Todellakin. Ja sitä saattaa tehdä biitin, joka ei just sillä hetkellä kuulosta hyvältä. Mut sit kun kuuntelee sen vaikka kuukauden päästä, se saattaakin toimia. Ja nyt mä oonkin inspiraation puutteessa käynyt läpi noita Ableton -projekteja, et mitä kaikkea on tullu tehtyä viime syksystä tähän asti.

Sähän olet opiskelijana tällä hetkellä, eikö vaan?

Joo täl hetkellä olen tuolla Taideakatemiassa opiskelemassa valokuvausta, tarkoitus on kuitenkin vaihtaa yliopistolle Mediatutkimusta lukemaan.

Valokuvausta tulee kuitenkin ilmeisesti harrastettua aika paljon? Ja sähän olet musavideohommiakin tehnyt?

Joo kyllä mä valokuvaan jonkin verran. Ja Skorpionilta on tulossa ens perjantaina Fettin video, joka ollaan tehty hänen kans yhdessä. Se on sellanen alle kaksminuuttinen paketti.

Okei, onko biisi tosiaan sen verran lyhyt? Mäksä (Dj Double M) schoolasi mua joskus tästä uuden polven punk -estetiikasta, jossa tehdään just alle kaksiminuuttisia biisejä hirveellä energialla…

On joo. Ja oikeastaan monet mun biisitkin on alle pari minsaa. Itel ainakin herää sellanen fiilis, et kun biisi on lyhyt, eikä sitä oikeen kerkee sisäistämään yhdel kertaa, sen haluu kuunnella uudestaan.

Kyllä. Miten sä näet musiikkikuvioiden jatkuvan sun osalta; oletko sä juuri nyt siinä pisteessä, jossa haluatkin olla, eli teet vaan musiikkia intohimosta ja nautit siitä? Vai onko sulla jotain selkeitä suunnitelmia, tai haaveita?

No kyl mä haluaisin vetää vielä joskus keikan ulkomailla, se on yks haave. Tottakai siis Helsingissä ja Tampereella jne. Mut yks biittikeikka ulkomailla, se olis kyllä…

No ei muuta, kun toteuttamaan haavetta. Kiitos äijälle haastattelusta!

Kiitos!

TSEKKAA TUORE “JUBILEE -97”: