Perjantaina ilmestyi Konala Cartellin uutuusbiisi Mäkikotka, jossa luotetaan perinteisiin elementteihin ja juhlitaan hip hopin juurilla yhdessä Solosen kanssa.

 

 

 

 

 

Aina ei tarvitse mennä vaikeimman kautta kun yrittää luoda jotakin viihdyttävää ja otteessaan pitävää, vaan simppeliys, suorasukaisuus ja selkeys voi johtaa yllättävän mielenkiintoiseen lopputulokseen. Musiikin olemassaololle ei tarvitse olla sen kummempaa motiivia kuin ilo siitä, että ylipäätään pääsee tekemään sitä musiikkia, eikä sen ydinajatuksena tarvitse olla mitään sen ihmeellisempää kuin oman meiningin fiilistely. Kappaleeseen voi piiloutua kerroksia, vaikka se tarjoilisi kaiken suoraan tarjottimella ilman minkäänlaisia monimutkaisuuksia.

 

Vanha kunnon Konala Cartelli ottaa nyt tilan haltuun yhdessä Solosen kanssa ja todistaa yllä olevan todeksi uunituoreella kappaleellaan nimeltä Mäkikotka. Biisissä ei paljoa jarrutella, kun yksi toisensa perään astelee reteänä lavalle ja tipauttaa lyhyet mutta viimeisen päälle hiotut riiminsä, joissa leikitellään räpin erilaisilla elementeillä. Väylänä tähän toimii urheilullinen ilmapiiri, kun Konala Cartelli sekä Solonen kiitävät rytmien ja riimien rinteissä mäkikotkan siivin.

 

Mäkikotka nojaa neljään elementtiin, jotka eivät suoraan ole ne hip hopin kaikista perinteisimmät, mutta jotka joka tapauksessa ovat tuttuja aivan räpin juurilta asti. Kappaleessa keskiössä ovat nimittäin sanoilla ja riimeillä kikkailu, omalla kovuudella kehuskelu, armoton juhliminen, sekä kunnioituksen osoittaminen niille esikuville, jotka itseä ennen ovat esiintyneet edukseen hip hopin estradilla. Kun tämä tehtävä on jaettu seitsemälle hengelle ja mahdutettu kolmeen minuuttiin, on lopputuloksen pakko olla viimeisen päälle teroitettu, jotta se toimisi kuulostamatta hektiseltä ja sekavalta. Ja sehän toimii.

 

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

#koronacaranteeni #konalacartelli #corona #oispasponssi #oispakaljaa #suomirap #suomihiphop

Henkilön Konala Cartelli (@konalacartelli) jakama julkaisu

 

Juuri se tekee Mäkikotkasta niin ilahduttavan: siinä ei keksitä pyörää uudelleen, mutta se perinteinen pyörä jolla siinä ajetaan on yksinkertaisesti hiton siisti. Kun porukka osaa hommansa, ei ole mitään syytäkään lähteä kikkailemaan, paitsi tietysti sanoilla. Biisissä pallotellaan yhtä sujuvasti loppusoinnuilla kuin tahtilajeillakin, samalla kun pistetään epäilijöiltä luut kurkkuun nostattamalla bileet kaikkialla mihin Konalan posse sattuu menemään: “Hyppää niinku Mäkikotka, ryyppää niinku Mäkikotka / Nii mäki rokkaan”.

 

Samalla kun Konala Cartelli ja Solonen kuljettavat sujuvasti mäkihypyn maailmasta tuttuja analogioita, joiden merkityksen he saavat laajenemaan varsin yllätyksellisiin yhteyksiin, kulkee kappaleessa yhtä voimakkaana taustavireenä House of Painin klassikkobiisi Jump around. Samalla tavalla kuin kyseinen jenkkikolmikko keskittyi ysärin alussa hyppimään ylösalas, tekee Konala Cartelli nyt saman kotimaisella twistillä. Sekä Mäkikotkan biitti että kertsin motivoivat nostatukset tekevät kunniaa tälle kappaleelle, joka saa edelleen innostuksen väreet kiirimään selkäpiissä aina kun biisille tunnusomaiset vinkunat räjähtävät soimaan.

 

Konala Cartellin piti eilen lauantaina heittää vuoden ainoa keikkansa Vantaan Myyrmäessä, mutta keikka jouduttiin perumaan ja korvaavaa päivää etsitään tilalle. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen. Mäkikotkaa voi nimittäin luukuttaa sydämensä kyllyydestä ja tuoda sen avulla kosolti iloa ja energiaa alkavan marraskuun mahdollisiin ankeuksiin. Kuten Stabi kasuaalisti heittää:  “Sano Hugoks ku tehdään sitä Boss-kamaa”. Ei muuta lisättävää.