Pijallin single Katovuosi päästää vedet valloilleen ja antaa taivaan porttien aueta.

 

 

Kun sade ropisee vasten ikkunaa eikä Suomessakin joskus aikoinaan kylminä paukkuneista pakkasista ole ainakaan etelässä enää mitään toivoa, on Pijallin Katovuosi hämmentävällä tavalla lohdullinen kappale. Kun kummallisen lämpimien talvipäivien taustalla soi biisi, joka kelaa maapalloa sekä henkisestä että fyysisestä perspektiivistä aivan uudenlaisiin suuntiin, asettuu ympäristö uomiinsa ja ajatukset radoillensa.

 

Pijallilla on pidemmän aikaa ollut selkeä missio, tai ehkä ennemminkin sisältä kasvava kutsumus, joka asettaa musiikillisen luomisen ja sen seurauksena syntyneiden tuotosten ylle erityisen energiakentän. Se koostuu jonkinlaisesta profeetallisuudesta, ikivanhojen perinteiden yhdistämisestä uskonnollisesti värittyneisiin tulevaisuuskuviin, sekä pyhän kunnioittamisesta. Katovuosi ei ole tästä poikkeus, vaan jylhän luontokuvaston ja ihmiskunnan ääriviivojen hahmottelun vuoksi se saa suorastaan biblikaalisia sävyjä.

 

Pyhän kirjo on laaja mutta selkeä. Pyhää on puhtaat tarkoitusperät, joista voi toki kukin keskenään keskustella, tahto elää elämää tiettyjen periaatteiden mukaan, sekä luonto. Nämä elementit kietoutuvat kappaleessa yhteen rikkaiden kielikuvien sekä haaveellisten tulevaisuusnäkymien kautta pauhaavaksi kokonaisuudeksi, jossa niin paljon siitä mikä tällä hetkellä muodostaa länsimaisen yhteiskunnan peruspilarit pyyhkiytyy pois, ja tilalle kasvaa luonnonmukaisempi sekä aidompaan kanssakäymiseen perustuva rakennelma.

 

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Im just thinking what things gonna come this year, hope more light as the world gets darker and darker. 1 ❤️homies stay strong! Photo by: Sami Piskonen

Henkilön Pijall Alias Janne Hyttinen (@pijall_official) jakama julkaisu

 

Kappaleen nimi viittaa yltäkylläisyyden puutteeseen ja harvaksi jäävään satoon. Kun tällä hetkellä maailma ympärillämme palaa muutenkin kuin katastrofaalisten metsäpalojen muodossa, ja kun ylikulutus syö energiavarat loppuun ennen kuin vuosi hädin tuskin ehtii alkaakaan, on ajatus kompaktimmasta ja ylikuormitusta vähentävästä tilanteesta helpottava. Sama mentaliteetti pätee henkiseen puoleen: niin paljon siitä mitä ajattelemme ja tunnemme ja mihin lähtökohtaisesti elämässämme keskitymme on epäolennaisuudessaan turhaa energiaa syövää ja pienelle ihmiselle usein niin musertavaa, että harventaminen todella voisi auttaa.

 

Jos oman mielenmaisemansa liikkeisiin perehtyminen ei juuri nyt inspaa, voi Katovuosi olla mielekäs kokonaisuus ihan sen maalaamien konkreettisten mielikuvien vuoksi. Voimakkaimpana elementtinä kappaleessa kulkee vesi eri muodoissaan, ja Pijallin loihtimat näkymät ovat painokkuudessaan ja suurieleisyydessään varsin vaikuttavia. Toisaalta kääntöpuolena kappaleessa on aistittavissa jokseenkin kyseenalainen viba siitä, miten maapallo puhdistuu turhasta – jonkinlainen Nooan arkkimainen meininki kuoriutuu rivien väleistä, mikä ei välttämättä puhu monimuotoisuuden säilyttämisen puolesta siinä määrin kuin se nyt maapallolla vallitsee.

 

Kaiken kaikkiaan kappale on kuitenkin kaunis puolustuspuhe luontoon palaamiselle, sille omistautumiselle mikä saa sielun laulamaan, sekä rakkauden läpäisemästä suhteesta itseen, ympäröiviin ihmisiin sekä luomakuntaan. Varsin solideja arvoja.