Aarnikotkistakin tutun Romantico Carliton sekä biitintekijä Ahman muodostama Il Nukleo julkaisi huhtikuun loppupuolella viekoittelevan singlen nimeltä Tangokuningas, joka antaa esimakua 15.5. ilmestyvästä pidemmästä julkaisusta.

 

 

Unohdetaan hetkeksi lähestyvä kesä ja sukelletaan syksyisiin syvyyksiin, pimeille sivukujille, melankolisesti putoilevien lehtien alle, pään yllä hohtavan hopeisen kuun taajuuksille. Hypätään pois konkreettisen fyysisestä maailmasta ja virittäydytään utuisen väräjäville tasoille, joilla vähäeleisyys on paljonpuhuvaa, haikeus hivelevää ja twosteppaus tyylikästä as fuck.

 

Sillä nyt olemme tangokuninkaan valtakunnassa.

 

Siellä on hämärää ja salaperäistä. Arvaamatonta mutta lempeää. Eleganttia ja puoleensavetävää.

 

Il Nukleon Tangokuningas on biisi, jossa vanhoja perinteitä kunnioittaen menneisyys puetaan uuteen asuun. Sellaiseen, jossa on nykypäivään nähden helpompi liikkua, kuitenkaan unohtamatta sen juuria. Nykypäivän tangokuninkaan löytää Kalliosta tai Käpylästä, mutta esiintymislavoja valloittavan supertähden sijaan hän on pidättyväinen ja arvoituksellinen. Parkettien partaveitsestä ei myöskään ole tietoa, sillä tangokuningas osaa korkeintaan asetella jalkojaan vuoronperään sivulta toiselle.

 

Mikään näistä ei todellakaan tarkoita, että tangokuninkaassa tässä muodossaan olisi jotain vähempiarvoista tai riittämätöntä. Ei suinkaan – Il Nukleon kuvailema tangokuningas on suorastaan viiltävän cool. Hän ei tee itsestään numeroa eikä hae hyväksyntää, vaan tyytyy tarkkailemaan tilannetta ja antaa oman olemuksensa puhua puolestaan: “Kunniakas ja nöyrä / Me pysytään hiljaa siellä mis on möykkä”.

 

 

Mutta vaikka tangokuninkaalle päällisin puolin tuntuu olevan se ja sama, kiinnitetäänkö häneen huomiota, voi rivien väleistä aistia kaihoisaa kaipuuta yhteyden tunteeseen. Vaikka tangokuningas ei kerjää suosiota, on hänellä ikuinen toive päästä lähelle, kokea jotakin, joka koskettaa hänen näennäisesti kivettynyttä sydäntään. Tangokuningas haluaa tarjota jotakin unohtumatonta, ja osaakin pukea kainon toiveensa kauniin runollisiksi sanoiksi:  “Uu, hopeinen kuu / Tää tango on se mikä sun elämäst puuttuu”.

 

Tangokuningas on hahmo, jonka jokaisen soisi tapaavan ainakin kerran elämässään. Viimeistä piirtoa myöten tyylitelty, jokaista sanaansa ja elettään harkitseva varjoisien pubinurkkien sankari vetää selittämättömästi puoleensa ja onnistunee hurmaamaan jokaisen, joka hänen viileän ulkokuorensa sattuu huomaamaan. Viileys on toki vain pintaa, sillä kuten sanottu, piilee hänen tutkimattoman ulkokuorensa alla tulisista tunteista väräjävät syvyydet: “Soita jotain joka koskettaa / Meren tuolla puolen on satumaa”.

 

Jos jotakuta nyt jäisikin harmittamaan tangokuninkaan tanssikyvyn puute, on kappaleen svengaava ja tunnelmallinen biitti omiaan korvaamaan tämän vielä hieman keskeneräisen taidon. Eikä kauniin viekoittelevasta laulukyvystäkään haittaa ole – ei ollenkaan, sillä kokonaisuus soljuu ja houkuttelee painamaan playtä kerta toisensa jälkeen. Kuiskailevat hämäryydet vetävät tangokuninkaan matkassa yhä syvemmälle sisuksiinsa, samalla kun kesät ja auringot alkavat kummasti unohtua… Tangomarkkinoilla nähdään. 2021 siis. Stay safe. Terveisin tangokuningas.