Viime viikolla kesä ilmestyi keskuuteemme, sillä Aste julkaisi biisin Tuhansien hiekkateiden maa, jossa kesäyö on kuuma ja juoma virtaa. Mukana kappaleessa on Aleksanteri Hakaniemi kohottamassa tunnelmaa entisestään.

 

 

Vaikka ympärillä perutaan festareita ja kesäisiä ulkomaanmatkoja, ei itse kesän tarvitse olla peruttu. Sen muistuttamisesta pitävät huolen Aste ja Aleksanteri Hakaniemi uudella biisillään Tuhansien hiekkateiden maa, jossa fiilistellään kaikkea sitä, minkä ympärille me suomalaiset parhaimmillaan rakennamme ehkä jopa koko identiteettimme. On saunaa, on maantietä, on laskevaa aurinkoa ja tietenkin juotavaa, joka pitää fiiliksen korkealla.

 

Biisi ei olisi voinut ilmestyä parempaan hetkeen, sillä nyt jos koska tarvitsemme kollektiivisesti muistutusta siitä, että vaikka pandemiatilanne mahdollisesti jyllää koko kesän, ei sen äärelle tarvitse masentua. Vaikka suuremmat kokoontumiset ja yleisissä tiloissa hengaileminen olisi kielletty, on meidän silti mahdollista koota ympärillemme kokonaisuus, joka saa kesän tuntumaan, maistumaan ja tuoksumaan juuri niin onnelliselta kuin mitä se parhaimmillaan aina on ollut. Tuhansien hiekkateiden maa tarjoaa työkalut juuri tähän.

 

 

Millaisista elementeistä sen kesän sitten voi rakentaa, jottei se jäisi historiankirjoihin synkeänä koronakesänä? Ehkä kaikista olennaisin asia, jonka äärellä Aste ja Aleksanteri Hakaniemi tunnelmoivat, on vapaus. Kesä on aikaa ilman töitä, ilman velvollisuuksia ja ilman sitoumuksia mihinkään suuntaan; se on aikaa, joka pyhitetään spontaaneille seikkailuille, impulsiivisille päätöksille ja villeille öille. Näiden toteutumisen kannalta on aivan sama järkätäänkö niitä festareita tai kulkevatko lentokoneet, sillä maantien kutsu on muutenkin kaikista voimakkain. Auto alle ja kaverit mukaan, sillä “Aamuyöllä parannetaan maapallo saunassa”.

 

Niin, ne kaverit. Vapauden ohella tärkeintä on tietenkin seura, sillä vaikka yksin olemisen taito on hyvä hallita, jäävät kesäiset kokemukset helposti puolinaisiksi, jos niitä ei pääse jakamaan itselle tärkeiden tyyppien kanssa. Senkin aspektin Aste ja Aleksanteri Hakaniemi kyllä muistavat nostaa pintaan, ja koko biisin voisikin halutessaan nähdä suoranaisena oodina ystävyydelle. Toki sen keskiössä on rakas koti-Suomemme ja sen suloinen suvi, mutta kaikki mitä biisissä tapahtuu, tapahtuu yhdessä. Sillä niin on parempi.

 

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Synnintai. Siltähän tää elämä tuntuu koko aja!⌛️mite ootte jaksanu?

Henkilön Aleksanteri Hakaniemi (@aleksanterihakaniemi) jakama julkaisu

 

Kun auto suhauttaa kohti kesäyötä, kun tie edessä avautuu autiona ja lupaavana, ja kun horisonttiin katoava aurinko säteilee viimeistä valoaan maalaten taivaan leimuavan oranssiksi – silloin jos koska on edessä oleva tuntematon täynnä lupausta paremmasta. Ei tulisi mieleenkään hermoilla potentiaalisista vaaroista tai murehtia taakse jäävän maailman ongelmia. Silloin autuas tietämättömyys siitä, mikä edessä odottaa, kasvaa huippuunsa ja saa koko kehon kihelmöimään. Ja se tunne todella kaikuu biisistä läpi.

 

Ja sitten se viimeinen, eli kalja. Kaiken tunnelmoinnin ohella Tuhansien hiekkateiden maa on biisi, jota ei luultavasti voisi olla olemassakaan ilman sen kosteampaa puolta. Kannut nousevat ja keppanalla kilistellään kesäyölle, sillä suomalainen se vain tarvitsee viinansa. Kuten biisi tekee selväksi, eivät juhlat voisi olla läheskään niin hauskat ilman sitä povarista löytyvää salapulloa. Otetaan sille!

 

Pidetään lippu korkeella / Kummatkin jalat kaukana haudasta