Jos luulit että rakkauselämäsi on ongelmallinen, mietipä vielä kerran – tuntuuko tilanne enää yhtä pahalta, kun olet kuunnellut Pikku G:n, Ezkimon ja Elastisen tarinat aiheesta? 2000-luvun alku oli täynnä traagisia kohtaloita, joista ei kuitenkaan puuttunut intohimoa tai loppuun asti palavaa toiveikkuutta.

 

 

PIKKU G – ROMEO JA JULIA

 

Kielletty, intohimoinen, luvaton rakkaus, jota auktoriteetit vastustavat, mutta jota sielu ja mieli eivät voi kieltää – se oli 13-vuotiaalle romantiikan huippu, jotain niin tunteita herättävää ja kutkuttavaa, että biisi on jäänyt muistin pohjille asumaan viimeistä piirtoa myöten. Romeo ja Julia löytyy Pikku G:n hittilevyltä Räjähdysvaara, joka tipahti maailmaan vuonna 2003 ja myi neljä kertaa platinaa. Kaikista isoin pommi levyllä oli tietenkin Me ollaan nuoriso, joka kyllä veti mukaansa ja sai kaikki baunssaamaan, mutta Romeo ja Julia oli melodramaattisuudessaan teini-ikäiselle niin vavisuttava kokemus, että unohtumattomiin klassikoihinhan se menee.

 

On vaikea sanoa miten Räjähdysvaara olisi aikuiselle uponnut, mutta Pikku G taisi sekä ikänsä että käsittelytapojensa puolesta ollakin alkutaipaleellaan puhtaasti nuoremmalle jengille suunnattu. Nostalgiapärinöissä biisit toimivat toki edelleen, hieman eri näkökulmasta vain. Teininä Romeon ja Julian surullinen ja esteitä täynnä oleva romanssi iski suoraan sydämeen ja aiheutti suurta myötätuntoa ja tuskaa onnettoman lopun saavan kaksikon puolesta, kun taas näin etäisyyden päästä biisi ei ehkä ole IHAN niin ravisteleva kuin 16 vuotta sitten. Jotain symppistä tarinassa ja sen tähdissä kuitenkin edelleen on.

 

Pähkinänkuoressa Romeo ja Julia rakastuvat, mutta koska Romeo ei Julian isän mielestä ole sovelias kandidaatti tämän tyttärelle, hän sabotoi heidän mahdollisuutensa rakkauteen, kunnes Romeo mennessään tapaamaan Juliaa viimeistä kertaa ajaa kolarin ja tarina saa kauhean lopun. Kuinka aikuinen mies viitsii opettajavirkaansa hyväksi käyttäen manipuloida koulun rehtorin käytännössä potkimaan teinipojan koko koulusta pihalle on edelleen hämärän peitossa, mutta nämä nyt ovat merkityksettömiä sivuseikkoja. Tärkeintä on, että Pikku G rohkaisi jokaista nuorta tarttumaan tilaisuuteen silloin kun se vielä on mahdollista, kuuntelemaan sydämensä ääntä ja veisaamaan aikuisten mielipiteistä viis. Ja hei: Romeo ja Julia varmaankin saivat toisensa lopulta taivaassa, joten huoli pois: “Sun odotan vielä palaavan, vielä kerran mua halaavan / Ja jossain taivaan takana taas sydäntemme tapaavan”.

 

 

EZKIMO – ENTINEN FEAT. ANNA KUOPPAMÄKI

 

Yhdestä dramaattisesta kohtalosta toiseen. Ezkimon versio salamarakkaudesta ja tuhoisasta suhteesta saa Pikku G:n tarinan näyttämään hattaraiselta leikiltä, sillä nyt kuvioon astuvat väkivalta, itsemurhat ja vuosien epäterveet dynamiikat. Silti Entinen on jollain lailla todella vetoava ja kierolla tavalla romanttinenkin kappale, johon oli aikoinaan helppo hurahtaa. Suuret räiskyvät tunteet, jotka heilahtelevat intensiivisesti ääripäästä toiseen – kai niissä jotain erityisen koukuttavaa on, kun kerran klassikkokappaleiksikin päätyvät.

 

Entinen on kappale elämää suuremmasta rakkaudesta, joka kääntyy niin sekavaksi, että kuvioon astuu parisuhdeväkivalta ja manipulointi, joka ei pääty edes silloin kun mies löytää uuden kumppanin. Ulkopuolisen silmiin kappaleessa kuvatut väkivaltaiset kokemukset ovat yksioikoisesti hirvittäviä ja ahdistavia, mutta sisältäpäin koettuna tunne rakkaudesta voi huuhtoa kaiken muun yli niin voimakkaana, että tuhoisatkin tapahtumat menettävät merkityksensä. Entinen on kuitenkin silmiä avaava muistutus siitä, että rajojen rikkomiseen ja koskemattomuuden loukkaamiseen voi syyllistyä kuka tahansa, ja että joskus hullu riippuvuussuhde voi valheellisesti näyttäytyä rakkautena, vaikka ei sitä millään tasolla ole.

 

Vaikka biisin tarina on raskas, löytyy Entisestä myös huvittavat vibansa. Kappale on niin aikansa tuote, että etenkin “Meidän piti laittaa isot housut meidän vauvalle” saa hihittämään ja samalla matkustamaan ajassa reilusti taaksepäin. Eikä ihme, sillä siitä alkaa olla lähemmäs 20 vuotta kun Ezkimon debyyttialbumi Iso E, jolta Entinenkin löytyy, vuonna 2002 julkaistiin. 2000-luvun alku oli räpissä vissiin murheellisten ja teatraalisten rakkaustarinoiden aikaa, mutta ei siinä mitään – tämänkin kappaleen kertsi jäi soimaan päähän sellaisella luupilla, että se ei kyllä koskaan unohdu.

 

 

ELASTINEN – OVET PAUKKUU

 

Jotta ei ihan liian synkkiin tunnelmiin päästäisi lopettamaan, tsekataan vielä Elastisen biisi, jossa tavallaan käsitellään eroa, mutta ei sitten kuitenkaan. Ovet paukkuu on vetoomus kumppanille keskeltä riidantäyteistä parisuhdetta suunnata huomio ja intentio kohti parempia aikoja, sillä kuka nyt jaksaa jatkuvaa huutamista ja ovien paiskomista? Ei Elastinen ainakaan. Tämä koko kansan hymypoika on virnistellyt menemään artistina jo pian kaksi vuosikymmentä, vaikka tämän kappaleen julkaisusta onkin vasta 12 vuotta – artistin kolmas studioalbumi E.L.A. ilmestyi nimittäin Rähinä Recordsilla vuonna 2007.

 

Vaikka Ovet paukkuu on riehakas, iloluontoinen ja musavideoltaankin uskomatonta ilotulitusta, on sen sanomassa vakavasti otettava ydin. Ongelma on itse asiassa melko samanlainen kuin Ezkimolla, vaikka väkivaltaan ja hengenlähtöön asti ei onneksi päästä, vaan pyrkimys on nimenomaan poispäin pahasta. Toisen osapuolen mustasukkaisuus ajaa suhdetta kriisiin, vaikka syytä sille ei ole – universaalien aiheiden parissa siis liikutaan jälleen. Elastinen yrittää kuitenkin positiivisella energiallaan korjata tilannetta ennen kuin on liian myöhäistä, ja vakuuttavan reippaasti hän sen tekeekin: “En malta oottaa et taas tääkin riita ohi on / Koska sit me voidaan rauhas tehdä sovinto”. Ihailtavaa myönteiseen puoleen keskittymistä.

 

Tässä tapauksessa musiikkivideolle pitää antaa erikseen spesiaalit shout-outit, sillä sen katsominen on viihdettä viihdyttävimmillään. Editissä on selvästi koluttu efektipankki pohjia myöten ja greenscreenistä otettu ilo irti, kun Elastinen milloin suhaa paloautolla, milloin lauleskelee keskellä hemaisevien neitosten ilmoille ampumia tulenlieskoja. Video tukee hienosti kappaleen optimistiseen pyrkivää tunnelmaa, sillä murheita on lähes mahdoton ajatella keskellä liekehtivää telmimistä. Ei jaksa riidellä enää – sen monimutkaisempaa ei homman tarvitse olla.