Viikon Klassikoissa syvennytään 2000-luvun alkua määrittäneisiin englanninkielisiin suomiräppibiiseihin Redraman, Don Johnson Big Bandin ja Bomfunk MC’s:n kanssa.

 

 

 

REDRAMA – HANG IT UP

 

Englanninkielisellä räpillä Rap SM-mestaruuden (huikea kombinaatio) vuonna 2001 voittanut Redrama julkaisi vuonna 2003 ensimmäisen kokopitkänsä Everyday Soundtrack, jolta lohkaistu single Hang it up pääsee nyt Viikon Klassikoissa parrasvaloihin. Kappale soi aikoinaan sen verran tiuhaan radioissa ja musavideo-ohjelmissa, että se on pinttynyt johonkin tuonne takaraivoon, vaikka itse olisi ollut biisin suosion aikoihin kuinka nuori tahansa.

 

Hang it up noudattelee sisällöltään ja muodoltaan uskollisesti räpin perinteitä: se on koukuttava, se saa pään nyökkämään, se on täynnä toinen toistaan nokkelampia riimejä, ja se korostaa tekijänsä paremmuutta kaikkien muiden kustannuksella. Mikään ihan ohimenevä hiphop-raita se ei kuitenkaan perinteikkyydessäänkään ole, vaan varastaa näin yli 15 vuotta julkaisunsa jälkeenkin edelleen huomion ja jää helposti kuulokkeisiin soimaan. Jokin sen hiotuissa reunoissa, Redraman verbaalisessa tulituksessa ja energisoivassa biitissä saa luuppaamaan kappaletta yhä uudestaan. Kauas on tultu, mutta aika ei pääse tätä biisiä ummehduttamaan.

 

Vaikka biisi on ladattu täyteen heittoja, jotka höpsöydessään ja nokkeluudessaan yhä naurattavat (mites esimerkiksi “I’m cooler than rocking moon boots and zipping milkshakes with the Iceman / You couldn’t be big if you was your wife’s ass / Couldn’t be dope if you was THC / Couldn’t be clever with a PhD”), on sen parasta antia myös ehdottomasti musiikkivideo, jossa kaupungin kattojen yllä toteutetaan mitä hurjimpia supermieshyppyjä ja akrobaattitemppuja. Auringon levittäessä syvän oranssia loimotustaan urbaanin temppuradan ylle on videossa jotakin tunnelmallisen haikeaa, jopa liikuttavaa.

 

Ja hei, onhan siinä tietty nuori pipopäinen ja lökäpöksyinen Redramakin. Kannattaa tsekata.

 

 

DON JOHNSON BIG BAND – ONE MC, ONE DELAY

 

Vuosi 2003 oli vissiin kulta-aikaa englanninkielisen suomiräpin saralla, sillä Redraman lisäksi kyseisen vuoden keväällä päivänvalon näki Don Johnson Big Bandin hittisingle One MC, One Delay. Jälleen on nostettava esiin tietynlainen koukuttavuus ja aivojen syvimpiin muistikerroksiin varastoituneet biittisilmukat: voiko kukaan unohtaa biisin keinuvaa ja iloluontoista rytmiä tai kappaleen alussa kuultavaa riehakasta “yooo”-huutoa?

 

Don Johnson Big Band oli ollut olemassa jo ysärin puolivälistä ja Breaking Daylight, jolta tämäkin single löytyy, oli jo bändin toinen studioalbumi. Kuitenkin One MC, One Delay oli se juttu, joka räjäytti potin ja nosti yhtyeen suurempaan tietoisuuteen kuin esikoisalbumi. Biisi onkin taitava yhdistelmä hiphopin peruselementtejä, mielikuvituksellista instrumenttien käyttöä, timantinkovaa riimittelyä ja tanssittavaa yleisvibaa. Tommy Lindgrenin skarppi rytmitys sanojen tiputtelussa on mielekästä seurattavaa ja saa todella uppoamaan biisiin.

 

Kuten Redraman musavideossa, on fyysinen liikekieli tämänkin videon keskiössä. Nuoren tanssijatytön muuvit ovat ilahduttavaa katseltavaa ja pistävät liikkeelle pienen kutkutuksen, että pitäisikö itsekin vähän kokeilla… Jos kuitenkin hiphoppailun haluaa mieluummin jättää ammattilaisille, riittää videon silmäily ihan hyvin, etenkin kun kreisejä tanssiliikkeitä tarjoillaan useamman henkilön toimesta. Erään Youtube-käyttäjän sanoin: “Se tunne kun oot viimeks kuullut tän joskus 3-5 vuotiaana ja olet halunnut kuulla sen tai löytää jostain noin 11vuotta ja sitten löysin sen 😀 Ei jumalauta”. Näihin tunnelmiin.

 

 

BOMFUNK MC’S – FREESTYLER

 

Okei. Nyt mennään. Freestyler on yksi niistä harvoista todella legendaarisista räppiklassikoista, joka edelleen saa kylmät väreet virtaamaan, ihan minkä tahansa tanssilattian sekoamaan, ja jonka joka ikinen ihminen nyt vain tietää. Kaikki tietävät mitä siellä metrotunnelissa tapahtuu ja kaikki tietävät ensisekunneista lähtien, mikä biisi on kyseessä.

 

Biisissä ja videossa on niin monta elementtiä, jotka ansaitsisivat erityismaininnan, mutta fiilistellään nyt vaikka kokonaisuutta ja satunnaisia aspekteja. Ensinnäkin, kuinka älytön on tämä tuottaja JS16:n biitti?! Se kuljettaa hetkessä aivan eri maailmoihin, johonkin missä on pelkkää loputonta taivasta ja raskain siiveniskuin kauas lentäviä kirkuvia kotkia (no okei, ehkä tämä on vain 10-vuotiaan minäni kummallinen assosiaatio, mutta jotain haikeaa ja mahtipontista biitissä joka tapauksessa on).

 

Kokonaisuudessa on samaan aikaan jotakin todella syvällistä ja ihmisyyden perusluonteesta kertovaa viisautta, mutta samalla bilebiisiaspekti on hyvin voimakkaana ja saa kiukkuisimmankin jäykistelijän heittäytymään tanssilattialle ja päästämään kokonaan irti kontrollista ja negailusta. Teinidiskoista lähtien kappale on kulkenut mukana värittämässä sumuisia känni-iltoja ja aurinkoisia kesäterassihengailuja, eikä se yksinkertaisesti vanhene.

 

Bomfunk MC’s:n kolmas studioalbumi In Stereo ilmestyi vuonna 1999, ja siltä julkaistiin Freestylerin ohella singlet Uprocking Beats sekä B-Boys & Flygirls, upeita kappaleita nekin. Freestyler oli kuitenkin se, joka kasvoi valtavaksi hitiksi, eikä vain Suomessa, vaan koko Euroopassa – se oli Euroopan myydyin single vuonna 2000.

 

Itse biisin lisäksi Hakaniemen metriksellä kuvattu video on futuristisiin millenium-asuihin pukeutuneine tanssityttöineen, metrossa päätään nyökyttelevine junnu-Uniikkeineen sekä huikeine breakdance-esityksineen pätkä, jota edelleen jaksaa katsella, vaikka monelle esiteinille sen päähenkilö taisi olla se juttu – itse ainakin tajuan nyt, mistä viehätykseni rastapäisiin jäbiin on juontanut juurensa… Mutta kröhöm ei siitä sen enempää, vaan nyt äkkiä Freestyler soimaan ja drum&bass-askellus haltuun, se nimittäin potkii biitissä ja kovaa. Rakamakafon!