Viikon Klassikoissa tutustutaan juhlimisen eri ääripäihin, kun ensin Memmy Posse hemmottelee luksuselämällä, sen jälkeen Kuningas Pähkinä & Setä Tamu vetävät mukanaan lähiökuppilaan, ja lopuksi Edu Kehäkettunen ja Stig Dogg iloitsevat elämästä lempeän muffinssimurinan tuoksinassa.

 

 

MEMMY POSSE – MEIL ON SE KAIKKI

 

Onkohan suomiräpissä kertaakaan ennen tai jälkeen vuoden 2002 kuultu niin suuren maailman meininkiä kuin Memmy Possen kaikkien aikojen bailubiisissä Meil on se kaikki? Toki juhlittu on siellä sun täällä ja vuosien läpi ja kymmenien tekijöiden toimesta, mutta Memmy Possen kappaleessa on jotain niin häikäilemätöntä ja megalomaanista, että edes Cheekin sokka ei tainnut olla ihan näin irti. On rahaa, on naisia, on autoja ja on kelloja. Muun muassa.

 

Itähelsingistä kotoisin oleva Aaveen, Lerhan, Säkin, Asbestin ja Pressan muodostama räp-yhtye on pitänyt paikkaa suomalaisten sydämissä jo 90-luvun puolelta, kun ensimmäinen julkaisu “Kahva kahvasta” näki päivänvalon vuonna ysiysi. Tai no, on varmasti monia suomalaisia, joiden sydämiin tämä aavistuksen räävitön viisikko ei onnistu hassuttelemaan tietään, mutta se tuskin Memmy Possea painaa. Meininki on sen verran villi, että siinä ei paljoa jäädä kosiskelemaan yleisön suosiota. Ennemmin se on yleisö joka kosiskelee Memmy Possea: “Massi senku puhuu, ja jengi kuuntelee”.

 

Meil on se kaikki on etenkin näin suomalaisesta vaatimattomasta näkökulmasta suorastaan nerokas, sillä siinä on todella vedetty kaikki tappiin. Losit ja Miamit jäävät auttamatta kakkoseksi, kun Memmy Posse tykittää menemään. Kappaleen pyhät kolme elementtiä korostavat kaikki hienosti sitä, että runsaudenpulasta ei ainakaan ole huolta. Extrahalukkaita naisia riittää jokaiselle sormelle, rahaa on niin paljon että sitä pitää polttaa takassa ja kipata mereen, ja jokainen tekninen vempele on häikäisevintä merkkikamaa.

 

Pröystäilevän ja riehakkaan biisin parissa on mahdoton olla viihtymättä, varsinkin kun kyytipoikana toimii rakeinen mutta sitäkin hauskempi musiikkivideo suoraan 2000-luvun alusta – joku voisi sanoa, että lyriikoiden ja visuaalisen puolen välillä on pieni kontrasti, mutta tiedä sitten…

 

Soi memmy-vinyyli alkaa kuuman käydä lyylit /

Riisuu ne rintaliivit ja sisäl limusiinin /

Porealtaas kuplii vuosikertakuohuviini

 

 

KUNINGAS PÄHKINÄ & SETÄ TAMU – YÖN KUNINKAAT OSA II

 

Samoihin aikoihin kun Memmy Posse juhli menemään korot katossa kuin viimeistä päivää, teki Kuningas Pähkinä & Setä Tamu samaa, mutta aivan toisessa äärilaidassa. 2000-luvun alussa kaikkia suomiräppäreitä nimittäin ei kohdannut sama tuuri kuin tuota äsken mainittua itähelsinkiläistä koplaa, vaan jotkut joutuivat viettämään iltansa ilman rahaa, ilman suosiota ja ilman onnea. Siitä huolimatta viina virtasi ja pää oli sekaisin, ehkä vain hieman eri ehdoilla kuin luksusjahdin kannella yläosattomissa keikisteleviä mimmejä skumppapullo kädessä kisutellen.

 

Vaasasta kotoisin oleva kaksikko julkaisi ensimmäisen yhteis-EP:nsä nimeltä “Kaikki suvussa” vuonna 2000. Yön kuninkaat osa II taas löytyy kaksikon ensimmäiseltä kokonaiselta albumilta “Kylpyammeellinen hittejä”, joka julkaistiin aivan vuoden 2004 alussa. Biisi on hämmästyttävän koukuttava taivasta kohti liitelevine melodioineen ja funkahtavine poljentoineen – Setä Tamu on selkeästi pistänyt parastaan ja puskenut biittiin virtaa, joka saa pään nyökkäämään näin 16 vuotta myöhemminkin. Samaa mieltä on Youtuben kommenttikenttä: “Daaamn 😀 tulee niin nostalginen fiilis ku kuulee tän biisin, huhhuh. Mutta edelleen tosi mahtava biisi!” ja “Kunkun ja sedän paras biisi!!!” kertovat kaiken olennaisen.

 

Etenkin verrattuna ylempää löytyvään biisiin on Yön Kuninkaat todella ilahduttava, sillä sen aavistuksen lääväinen jalat maassa -meininki kyllä voittaa kenet tahansa puolelleen. Massia ei ole, ravintolaan löydetään hädin tuskin sisään kun olotilat alkavat jo alkuillasta valua sekavan puolelle, lempimään ei todellakaan päästä, eikä ilta voi päättyä muuhun kuin oksennukseen. Hellyttävintä on sankarikaksikon oma asenne kaikkea tätä puuhastelua kohtaan: mieliala pysyy korkeana läpi biisiin, eikä mikään epäonnistuminen pysty romuttamaan optimistista suhtautumista. “Kossuu, tequilaa, viskii, niin että silmis näkyy tähtii!”

 

 

 

EDU KEHÄKETTUNEN & DJPP FEAT. STIG DOGG – SAANKS MÄ MURISTA SUN MUFFINSSIIN

 

Siirrytäänpäs sitten pois baareista ja luksusjahdeista ja katsotaan miten elämä pistetään risaiseksi espoolaiseen tyyliin. Vaikka musiikkivideolla esitellään hieman yllättäen virolaista sinappia, on sen perusviba kyllä auttamattoman kotimainen: kaunistelematon ja suorastaan tönkkö, vaivaannuttavan ilmeetön ja hieman kömpelö. Mutta tietenkin koska asialla ovat Edu ja Stig, kääntyy kokonaisuus hurmaavaan tyylikkääksi – mitäpä muutakaan voisi näiltä rakkauden lähettiläiltä odottaa?

 

Toukokuussa 2008 julkaistiin Monspin kautta Edu Kehäkettusen ja DJPP:n yhteisalbumi “Hyvän olon konsultit”, jolta tämäkin valloittava muffinsibiisi löytyy. Uutta musaa lupailtiin kaksikon toimesta heti seuraavalle vuodelle, mutta sitä ei silloin kuulunutkaan. Se ei kuitenkaan meininkiä haittaa, sillä levystä sai kyllä revittyä riemua vaikka vuosiksi eteenpäin. Hyvän olon konsulttien matkassa pyykin peseminenkin saa posket punoittamaan ilosta.

 

Saanks mä murista sun muffinssiin on ristiriitaisuudessaan kiehtova: se on tavallaan suorapuheinen mutta kuitenkin kiertoilmauksia täynnä, se on rivo mutta hempeä, ja se on lähestulkoon ällöttävän lipevä, mutta houkutteleva. Voiko näin tasapainotellun kokonaisuuden jälkeen muuhun lopputulokseen päätyä, kuin että biisi on kaikessa moniulotteisessa komeudessaan varsinainen mestariteos?

 

Mä en haluu viedä sua viihtymään mihinkään ostariin, beibi /

Siispä suosin että suuntaamme Edun Olarin ghettokoppiin, beibi /

Siellä tutustutan sut spliffinpolttoon ja hyvään poppiin, beibi