Yeboyah julkaisi viiden biisin Elovena EP:n perjantaina 26.7., eikä millään perinteisimmällä tavalla: kokonaisuus sai myös visuaalisen muodon, kun Elovena Visual EP tipahti Youtubeen. Nyt paneudutaan kuitenkin EP:n yhteen tiettyyn aspektiin, eli Peiliin, joka on universaaleihin mittasuhteisiin yltävä hurraahuuto terveen omanarvontunnon puolesta.

 

“Because I own my body. My body is not a political playground. It’s not a place for legislation. It’s mine and it’s my future.”

 

Tällä klipillä alkaa Yeboyah:n Peili, asettaen sävyn kappaleeseen, joka on tarpeellinen ja merkityksellinen sukellus naisena olemisen voimaan. (Käsite “nainen” ei tässä tekstissä viittaa biologiseen sukupuoleen, vaan kattaa kaikki, jotka jollain tapaa kokevat ilmentävänsä naiseutta. Termin tilalle voisi myös monessa yhteydessä vaihtaa jonkin muun vähemmistön tai sukupuolen, joka kokee olevansa alisteissa asemassa.) Kyseinen Samirah Raheemin painokas kannanotto vuonna 2017 Los Angelesissa järkätyltä SlutWalkilta on täydellinen pelinavaus Peilille: oma keho on oma keho. Ei kenenkään muun, eikä kenenkään vallan alainen. Peili ja sen teema on erityisen ajankohtainen tänä kesänä, kun maailmalta kantautuu käsittämättömiä uutisia epäinhimillisistä aborttilaeista sekä vallanhimoisista yrityksistä riistää kokonaisten kansojen naisilta oikeus määrätä omista kehoistaan.

 

Yeboyah:n biisi liikkuu paljon henkilökohtaisemmalla tasolla kuin esimerkiksi Georgian radikaalit aborttilait, mutta kun oikein porataan ytimeen, on kaikessa tässä kyse samoista asioista – vain erilaisten elämien, näkökulmien ja kulttuurien kautta. Peilissä käsitellään naisen roolia yhteiskunnassa, perinteisiä asetelmia naisen ja miehen välillä, vastuun jakautumista ja sen kantamista, sekä kehon ja identiteetin limittymistä, aaltoilua ja kehittymistä. Kaiken pohjalla on voimakas käsitys ja ymmärrys omista rajoista, oikeuksista ja ympäröivistä valta-asetelmista, jotka on aikoja sitten rakennettu nujertamaan juuri tällainen ymmärrys. Naisen tehtävä on vuosisatojen ajan ollut pysytellä hiljaisena ja suopeana astinlautana miehiselle ylivallalle, ja sen vuoksi jokainen Peilin tapainen viesti on elintärkeä osa siinä liikehdinnässä, joka pala palalta kokoaa tätä nujerrettua arvoa eheämmäksi.

 

 

Peili on hypnoottinen, lähes mystinen kappale. Kun puhun naisen oikeuksien kustannuksella säädetyistä laeista ja poliittisesta liikehdinnästä, joka tähtää näiden oikeuksien palauttamiseen, on se vain yksi osa totuutta. Olennainen osa tasa-arvoon pyrkimisessä on nimittäin juuri sen henkilökohtaisen aspektin tiedostaminen ja sen sisäistäminen, että yhtä tärkeää kuin lait ja yhteiskunnalliset rakenteet on yksilön arvo. Naiseus ei ole pelkkää naiseutta, ei mitään symbioottista massaa, vaan yksittäisistä, ainutlaatuisista persoonista koostuva kaikkiin kuviteltavissa oleviin ääripäihin haarautuva, alati liikkuva loputtomuus. Tähän totuuteen sukeltaa Yeboyah kaivaen kuulijalle näkyviin omat aaltoilevat syvyytensä ja salaisuutensa, ja niiden sisältöä paljastamatta muistuttaa, kuinka arvokasta ja perinpohjaista on olla juuri tämä ihminen tässä. Naisen keho ja peritty tietous sisältää ikiaikaista viisautta, jota on nykyaikana vähemmän ja vähemmän lupa hyväksikäyttää. Ehkä joku päivä tätä lupaa ei ole enää olemassakaan.

 

Ikäloput sedät vanhentuneilla valtaistuimillaan eivät ole ainoita, jotka pelkotiloissaan haluavat hiljentää ne, jotka heidän silmissään edustavat vastakkaista sukupuolta ja sen myötä uhkaa, vaan jokin meidänkin yhteiskuntamme ja ihan arkisen kanssakäymisemme vakiintuneissa malleissa yhä hiertää. “Älä tuu hidastaa mun kasvuu, naah / Ota omast laiffist mieluummin vastuu / Ettei taas tarvii äitienpäivisin ihmetellä mis mun lahjat kaikilta niilt jäbiltä jotka kasvatin”, mietiskelee Yeboyah, ja tähän kelaan samaistuu varmasti turhan moni. Kuinka monet parisuhteet muodostuvat tämän epäterveen kuvion ympärille, jossa nainen joutuu ottamaan vastuun myös kumppaninsa käytännön asioista ja ongelmista, kun kyseinen kumppani on tähän syystä tai toisesta kykenemätön ja odottaa toisen hoitavan kaiken puolestaan?

 

Jostain syystä naiselle yhä sälytetään vastuuta, joka ei lähtökohtaisesti naiselle kuulu, ja tähän hoivaavan äitihahmon rooliin etäisyyden ottaminen on yksi Yeboyah:n biisin ydinasioita. Jotenkin sitä kuvittelisi, että herran vuonna 2019 kohti tasa-arvoa pyrkiminen olisi tehnyt sen verran tehtäväänsä, että esimerkiksi naisen kategorisoiminen huora/madonna-dikotomian mukaan olisi jo historiaa, mutta valitettavan usein se on edelleen mitä karuinta totta. Nainen nähdään helposti joko alistettavana objektina ja omaisuutena tai tunnollisena sylinä, johon voi purkaa taakkansa, mutta Peili muistuttaa, että jokaisella on oikeus kieltäytyä roolista, joka ei itselle sovi: “En voi olla sun, mua ei voi omistaa / Sä luulit väärin, en voi sua pelastaa”.

 

 

Peili on itsessään hyvin inspiroivaa kuunneltavaa. Yeboyah:n tummanpuhuvan lumoava ääni, taustalla kosmisen kimalteleva, kohottava biitti sekä rauhoittava yleistunnelma, jonka lempeässä ilmapiirissä on turvallista paneutua raskaisiin, ravisteleviin aiheisiin, tekevät biisistä taidokkaan ja aikaa kestävän kokonaisuuden. Mutta näiden taiteellisten ja musiikillisten aspektien lisäksi Peili ottaa kantaakseen tehtävän, joka on erityisen tärkeä tulevaisuuden yhteiskunnallisia suuntia ajatellen.

 

Jokainen yhä maailmassa paikkaansa etsivä, identiteettinsä kanssa hapuileva sekä päivittäisten epävarmuustekijöiden kanssa kamppaileva nuori, joka tykkää luupata tätä biisiä, voi vaikeina hetkinä tukeutua Peilin kehotukseen antaa itselleen se arvo, joka itselle kuuluu. Peilistä katsoo takaisin henkilö, jolla on mahdollisuus kasvaa minkälaisiin sisäisiin ja ulkoisiin mittoihin tahansa, ja joka on olemassa vain ja ainoastaan itseään varten. On kovin lohdullista ja toiveikasta, että räpin yksipuolinen, useimmiten pelkästä miehisestä näkökulmasta julistettu naiskäsitys on viime vuosina alkanut saada Peilin kaltaisia vastustajia.

 

Peilist kattoo sama nainen, silti ihan eri / Ain yhtä harvinainen ku sumatrantiikeri

 

Katso koko EP:n kattava musavideo:

 

 

Kuuntele Elovena EP Spotifyssa: