Alun perin Oulusta kotoisin oleva Jaska13 julkaisi 20.11. biisin Huolissaan, joka kolmantena ja viimeisenä tänä syksynä tipahtaneena singlenä enteilee tulevaa debyyttialbumia. Wngmnin biitti ja Super Jannen featti rakentavat kokonaisuuden, jossa rakkauden kautta pureudutaan maapallon kriittiseen tilanteeseen.

 

 

Samalla tavalla kuin ihmisen mieli välttelee liian stressaavia ja oman kontrollin ulkopuolella olevia asioita, on musiikissa – myös räpissä – tendenssi vältellä yhteiskunnallisesti painavien asioiden esiintuomista. Mieluummin keskitytään hauskaan ja kevyeen, kuten pop-musiikin osittain eskapismiin pohjautuvassa höttöisessä maailmassa, tai jos vaikeampiin tai poliittisempiin aihepiireihin uskalletaankin tarttua, se tehdään helposti pienen ihmisen henkilökohtaisten pulmien kautta, kuten räpissä.

 

Jaska13 ja Super Janne tekevät nyt kuitenkin jotain, jota soisi kriittisen tilanteen huomioon ottaen tehtävän miljoonakertaisesti enemmän. He puhuvat ilmastonmuutoksesta. Suoraan ja kiertelemättä ja pelotta. Mikään täysin koskematon alue tämä ei tietenkään musiikinkaan sisällä ole, mutta välillä sitä hämmästelee miten niin monin tavoin jokapäiväistä elämäämme koskettava asia jää taiteessa niin laajalti huomiotta. Huolissaan korjaa nyt osaltaan tätä tyhjiötä.

 

Koska silmätysten pelottavien asioiden kanssa joutuessaan ihminen tuppaa sujahtamaan kuoreensa, vetämään verhot eteen ja poistumaan tilanteesta, kannattaa tulevaisuuden uhkakuvia käsitellessä kuunnella nimenomaan siltä pohjalta tehty kappale kuin mitä Huolissaan on. Se ei saarnaa eikä syyllistä, ei pelottele eikä mässäile kaameilla mielikuvilla. Se yksinkertaisesti keskittyy siihen mitä on juuri nyt, kiihkottomasti ja suurisydämisesti.

 

 

Suuri osa tästä lämmöstä ja lohdullisuudesta syntyy Wngmnin biitistä ja Ainan kelluttavasta taustalaulusta. Vaikka biitissä on melankoliaa, ja vaikka jokin sen äänimaisemassa muistuttaa teknologisen yhteiskunnan jyrkillä reunamilla keikkumisesta viimeisillä voimilla (mikä ei tietenkään herätä mitään kaikista pirteimpiä fiiliksiä), on sen leppoisuudessa ja melodisuudessa jotain kannattelevaa. Niin kuin se yrittäisi sanoa, että hei, vaikka hätää sinänsä on, ei kannata hätääntyä.

 

Samanlainen mentaliteetti on kappaleessa yleisestikin. Jaska13 tarttuu aiheeseen otteella, joka ei kehota ylenpalttiseen optimismiin, mutta ei missään nimessä lietso paniikkiakaan – ote on realistinen mutta ratkaisukeskeinen. Kritiikkiä biisissä kyllä annetaan, muun muassa silmien sulkemisesta ilmiselvien ongelmien edessä sekä yhteiskunnan vääristyneistä prioriteeteista: “Jos se johtaa rahaan ja valtaan, haluun pois tästä muotista”, mutta kritiikki kohdistuu rakenteisiin, ei yksilöön. Tärkeää on keskittyä siihen, minkä itse kokee mielekkääksi tavaksi selviytyä lahoavan maapallon keskellä, ja kuinka edistää hyvän kasvua. Luonnonläheisyys ja materialistisista elämäntavoista luopuminen vastaavat kappaleessa tähän tarpeeseen.

 

Super Jannen osuus tuo sitä leppeää superjannemaista valoa ja rakkautta, jota hän musiikillaan muutenkin levittää. Vaikka puhutaan jättimäisen mittakaavan haasteista, pysyy pilke silmäkulmassa ja hymynkare suupielessä läpi koko versen, kun Super Janne vastaa vastoinkäymisiin keinolla, joka on jokaisessa hetkessä joka ikisen meistä käytettävissä: “Pitää uskoo itteensä nii et voi uskoo tähän maailmaan”. Me itse olemme pienen mittakaavan universumi, ja me itse olemme maailma. Monelta se jää tiedostamatta, ja siksi sanansaattajia tarvitaan.

 

 

Sanansaattajista puheen ollen Super Janne nostaa esiin nurinkurisen ilmiön, jonka pois raivaaminen ratkaisisi paljon: “Ukot painaa jarruu vaik youngsterit on menos jo”. Tässä piilee yksi perustavanlaatuisista hankaluuksista, joka vaikeuttaa huomattavasti koko ylikuormitusongelman käsittelyä: jääräpäinen kieltäminen ja todellisuudelta tahallaan sokeutuminen. Pelon ohjaamana sitä haluaa takertua tuttuun ja turvalliseen, mutta niin kauan kuin etuoikeuksistaan ehdoin tahdoin kiinni pitävät ja valta-asemastaan huumaantuneet ihmisjoukot määräävät maailman menosta, niin kauan olemme loukussa. Aina voi kuitenkin uskaltaa luottaa siihen, että hyvä voittaa, kuten Huolissaan kannustaa tekemään.

 

Arvostus ympäristöö kohtaan kasvaa sillon ku huomaa et on menettäny kaiken