Suomirap elää ja voi hyvin. Tästä elävänä esimerkkinä toimii mainiosti pari viikkoa sitten päivänvalon nähnyt, 2NEN -nimisen herran debyyttialbumi Legendastatus. Mikäli legendastatusta todella jahdataan, kuten levyn nimikkobiisillä lauletaan, niin kyllä se tällä menolla saatetaan hyvin vielä saavuttaakin. Kylillä korvani auki pitäneenä tiedän myös jo nyt räpin suurkuluttajia, jotka pitävät levyä ihan ykkösjuttuna tällä hetkellä.

Mikään uusi nimihän 2NEN ei alaa seuranneille varsinaisesti ole, vaikka ensimmäinen sooloalbumi vasta putkahtikin uunista ulos. Jos puhutaan ihan puhtaasti skilleistä mikrofonin varressa, voisi miehen oikeastaan nyt jo laskea maamme eliittiämseiden joukkoon ja todisteitahan piisaa useampiakin.

Aika harva vasta debyyttilevynsä pihalle puskenut räppäri voisi nimittäin sanoa ehtineensä urallaan jo battlata menestyksekkäästi maamme kärkinimiä kuten Nikke Ankaraa vastaan, tai julkaisseensa yhteislevyn punchline-fanien kulttisuosiota nauttivan Altiksen kanssa jäämättä tämän jalkoihin. 2NEN on kuitenkin kerinnyt tehdä edellämainituista molemmat, puhumattakaan nappisuoriutuksesta Rivon Ykkösnyrkki Pt. 2 -possebiisillä, jossa rima on jo lähtökohtaisesti asetettu korkeuksiin. Artisti itse kuvailee debyyttialbumiaan seuraavasti:

“Mä halusin tehä mun debyyttialbumista nimenomaan debyyttialbumin kuuloisen. Laajan kattauksen erityylisiä biisejä ja rivien välistä luettavia arvoja, tyylejä ja taitoja, silti kaikki kiedottuna selvän coren ympärille, että voi helposti määrittää, mikä on Kaksisen tyyli. Tämä toimii hyvin tavallaan myös artisti-CV:nä”

Tällaisella CV:llä kuvittelisi töitä räppialalta löytyvänkin. Kyseessä todella on laaja kattaus erittäin freshiä ja mielyttävänkuuloista kamaa. Taidokkaasti tuotettu kokonaisuus melodisine elementteineen yhdistettynä artistin ammattimaiseen ulosantiin futaa täysillä ja puhuttelee varmasti perinteisten räppidiggareiden lisäksi ihan kaikenlaista jengiä. Pyysin artistia nostamaan yhden oman suosikkikappaleensa albumilta tapetille ja vastaus kuului näin:

Onnellinen. Jos yks biisi pitäis valita, minkä kuuntelet, niin suosittelisin tätä. Tullaan taas tähän ensivaikutelmaan ja CV-juttuun. Se antaa laajimman kuvan minusta räppärinä, artistina ja biisinkirjoittajana. Tekniset rhyme schemet kertsiä myöten, tyylikkäät melodiat, tarinankerronta ja kokonaisuus. Myös Nikolai Alhon mystinen biitti hivelee korvia”

Onnellinen-biisi miellytti mukavasti omaakin korvaani ja toimiikin levyn parhaimpina esimerkkeinä artistin muuntaumiskyvystä. Itse fiilaan aina, kun monimerkityksellisiä baareja kirjoittamaan kykenevät MC:t tuovat sitä puolta esiin myös herkemmissä kappaleissaan ja saavat laadukkaan suomilyriikan ystävät hakkaamaan replay-nappulaa. Erityisesti seuraava tekstinpätkä sai hatun nousemaan päästäni: Kun totuus sattuu, en haluu mitään laastarii, vaan saada meidän väliin kunnon siteen.

Mieltäni jäikin kutkuttamaan, mitkä asiat inspiroivat Kaksisen tasoista kirjoittajaa pushaamaan kynägeimiään aina vaan korkeammalle ja korkeammalle levelille. Onneksi saimme tähänkin asiaan vastauksen:

“Aikaisemmin oli pitkään, että halus olla riimien valossa teknisin räppäri ja ympärillä olevat artistit ja ulkomaiset vaikutteet sai halun tehdä jotain vähintään yhtä siistiä ja myöhemmässä vaiheessa jotain siistimpää kuin muut. Siitä katos kuitenkin paljon se hohto, kun alko tajuta, että se on vaan yks osa-alue ja on paljon hienompaa olla kokonaisvaltaisesti taitavampi räppäri.

Tällä hetkellä nautin siitä, kun saa tehtyä hyvän biisin, jossa pystyy loistamaan hyvin monella osa-alueella. Tekovaiheessa se, että on ite ylpeä ja tyytyväinen lopputulokseen ja plussana se, jos joku muukin siitä tykkää ja arvostaa”

Ainakin allekirjoittanut tykkää ja arvostaa. Laittakaa siis albumi kuunteluun, mikäli sitä ette vielä ole tehneet.

View this post on Instagram

ALBUM OUT 29.11

A post shared by 2NEN (@kaksinen) on