Aivovuoto pudotti eilen uuden Cadaques -nimisen sinkkunsa tyylikkäästi toteutetun lyriikkavideon kera. Kyseessä on toinen lohkaisu tulevalta Liikkeellä -albumilta, jonka on ilmoitettu ilmestyvän kevään edetessä. Tänään yhtye puolestaan suunnistaa esiintymään Tampereen G Livelabiin, jossa yleisöllä on erikoislaatuinen mahdollisuus kuulla tulevan lätyn julkaisematonta materiaalia bändin keikkasetissä ja toimia myös välittömänä palautteena. Tavoitin kokoonpanossa MC:nä toimivan Jodarokin avaamaan mainitsemiani mahtavia uutisia vielä syvemmin ja otin tottakai myös tuoreen biisin kuunteluun.

Aivovuoto on sellaisia kokoonpanoja, jonka kuulematonta tuotantoa lähestyttäessä jo oletusarvona voi pitää, että pelkkä nimi takaa laadun. Niinhän siinä myös kävi tälläkin kertaa, nimittäin tarjolla on ainakin siinä mielessä tuttua Aivovuotoa, että jo ensinnäkin K.V.N:n ja Lobon leipoma biitti on jälleen vertaistaan vailla. Kun edellisen päälle lisätään vielä Jodarokin oivaltava tarinankerronta ja ehtymätön sanavarasto, toimii biisi kuin lentolippuna mielikuvien maahan. Räppäri itse kertoo biisistä seuraavaa:

-Biisi kertoo siitä, miten ylitsepääsemättömiltä, tai ainakin siltä tuntuvilta murheilta vois hetkeksi piiloutua mielikuvitusmatkalle. Tässä tapauksessa myyttiseen Cadaquesiin Kataloniassa, jossa en ole kylläkään käynyt, mutta joka on aikanaan inspiroinut mm. Dalia, Picassoa ja Miroa.

Ajatus biisistä syntyi, kun tapasin syksyllä lyhyen ajan sisään monia kavereita, joiden vastoinkäymiset veti sanattomaksi; sellasia terveysasioita ja muita umpikujia, joista ei oikein voi syyttää kun sattumaa ja jotka ei oikein istu tollaseen terveen onnistujan pintakiiltomaailmaan, jota monesta tuutista tarjoillaan. En puhu tossa kuitenkaan suoraan kenenkään tietyn tyypin asioista, vaan tuo on sellanen mash-uppi. Siihen löyty sitten Visan ja Mion erittäin emo biitti.

Tunnelma biisillä on kieltämättä haikeanpuoleinen, mutta pitää sisällään myös välähdyksiä elämän kauneudesta. Itseeni iski erityisesti ekan verseen dramaattisesti sulkeva, katkeransuloinen lopetuslaini: Haluun muistaa sut just tollee/ hämmentävän lähellä onnee. Cadaques antaa syytä odottaa melkein malttamattomana tulevaa albumia, joten pyysin Jodaa antamaan vielä hiukan lisää vihiä, mitä albumilta sopii odottaa:

-Tutuhkoa Aivovuotoa, joka on taas vähän erilaista. Jos omaa tuotantoa kannibalisoi, niin tuo on vähän niinkun viime levy Utopia sessiot x Vihaa Karkkia EP. Uutena pidetyn subibasso-saundin ja sample-kamppeen hybridi. Kaikissa biiseissä vaikuttas olevan jotenkin mukana liike, muutos ja suunnan etsiminen ja sellanen “mitä nyt sit vielä” -vitsikkyys, kun tarpeeks tulee kuontaloon.

Kun alotin kirjottelee näitä, mietin, et tää saa olla niin surullinen, kun sattuu tulee… Mikä olikin hyvä hunchi, kun suurta surua osu tohon vuodenvaihteeseen silleen, etten olis muulla fiiliksellä saanut varmaan tehtyäkään.

Onneksi, jos albumin odottelu ei nappaa, voi suunnistaa tänään Tampereelle G Livelabiin kuulemaan levyn julkaisemattomia biisejä livenä. Kyseessä ei ole yhtyeelle suinkaan tavanomainen tempaus, joten pyysin loppuun Jodalta vielä selvennyksen, mitä Tampereella tänään tapahtuu:

-Me ei juuri koskaan vedetä julkaisemattomia biisejä seteissä, niin nyt pääsee testaamaan kappaleet ennen kun ne ihan finaaliversiot lukitaan. Livetilanne antaa vähän eri näkökulman biiseihin, miten ne vetää ja yleisö antaa palautetta jo reaktioillaan. Sit voidaan jutella, et miten ne aukes tai mitä tuli mieleen.

Ehkä joku lomake olis hyvä, mut me ollaan jo käytetty Monspin meille budjetoimat tulostinpoletit ja säästetään puita, niin toivottavasti saadaan rohkeasti suullista palautetta.