Aurinkoinen perjantai-ilta Suomen Turussa ja istahdan räppäri/tuottaja Soucen kotistudion sohvalle. Tilavan olohuonetta halkoo iso tietokonetaso täynnä musiikkikalustoa ja tietokone. Tietokoneen vieressä on mikkiständi ja sohvapöydällä kunnioitettava kasa suomiräppi vinskoja ja cd:eitä. Souce eli Santeri Sario, istuu viereeni.

Olet Raumalta lähtöisin. Millainen kaupunki Rauma oli hiphop-kulttuurin kannalta niihin aikoihin kun kiinnostuksesi räppiä kohtaan heräsi?

Aika hiljaista oli. En tuntenut räppityyppejä kuin omat kaverit. Joitain mikseriartisteja joskus ihan nuorena muistan kuunnelleeni, mutta nimiä en saa enää mieleen. Ennen räppiä tuli kuunneltua Irwin Goodmania ja Juice Leskistä tosi paljon, mutta joskus ennen yläastetta kaveri soitti mulle tuon Brädi- Mä Tarjoon (feat. Illi) ja siitä kiinnostus genreä kohtaan alkoi kasvamaan. Tutustuin ensin kaupalliseen räppiin ja tuli ostettua kaikki cd:t mitä kaupasta löytyi. Myöhemmin tuli se aitopäävaihe, mutta nyt kun palailen kuuntelemaan vaikka Cheekin vanhempia levyjä, niin ei ne niin huonoja ole. 

Vaikuttiko jenkkiräppi alkuaikoina kuinka vahvasti?

Mä en oo ikinä kuunnellut jenkkiräppiä, tietty Eminemit ja Dr.Dret on väistämättäkin tulleet tutuksi, mutta en voi sanoa syventyneeni jenkkiräppiin niin paljoa, että voisin sanoa kuuntelevani.

Kuinka aikaisessa vaiheessa räppipäänä se oma tekeminen tuli kuvioihin?

Tosi nopeasti räpistä innostuttuani. Muistan katsoneeni jotain Rähinä Live-vetoja ja sitä kautta kiinnostus heräsi esiintymiseen ja tekemiseen. Musiikkia tein jo ennen räppiä. Tehtiin kavereiden kanssa sketsivideoita, joihin tarvittiin musiikit, joten ryhdyin tuumasta toimeen. 

Se oli hyvänä pohjana kun aloin kirjoittamaan räppiä. Vuosi taisi olla 2011 kun yritin räpätä ensimmäisiä juttujani ja 2012 julkaisin ensimmäisen biisin nettiin. Siitä lähtien tasaisesti olen tiputtanut ja musiikista on tullut eräänlainen purkamisväylä ajatuksilleni. Tulee kirjoitettua myös tosi paljon materiaalia, jotka ei päädy nauhalle.

Onko räpin aloittamisen jälkeen ollut jotain erityisiä kohtia, jotka tuntuvat askelilta jollekin seuraavalle tasolle artistina?

Muistan ensimmäisen keikan jännittäneen ja tuntuneen siistiltä. Seuraavaksi oli ensimmäinen mixtape, jonka julkaisin nettiin ja olin siitä silloin tosi ylpeä ja se tuntui silloin hyvältä. 2014 julkaisin EP:n, joka on vanhin julkaisu joka on edelleen netissä. Aiemmin olin vain tehnyt räppiä, mutta vuonna 2016 ensimmäisen pitkäsoiton jälkeen tuli fiilis, että teen tätä tosissani. Pitkäsoitto oli myös ensimmäinen, jonka miksaukseen ja kansitaiteeseen panostin kunnolla. 

Muutit Raumalta Turkuun, vaikuttiko se jotenkin musiikin tekemiseen?

Se vapautti tosi paljon, kun pääsi pois pienistä piireistä. Aina tuntunut ettei Raumasta saa ”kotikenttäetua”. Jengi tiesi mut lökäpöksynä jo vuosien ajan, mutta aloitettuani medianomi-opinnot Turun Taideakatemiassa olikin luokalla heti 4 muuta tyyppiä, jotka teki räppiä. Meininki on ihan eri. 

Onko sulla jotain muita itseilmaisuväyliä räpin lisäksi?

Mä lähinnä kirjoitan ja tykkään piirtää. Opiskeluissani erikoistun art directoriksi. 

Ootko saanut jotain tunnustustas räpistäsi?

Viime aikoina erityisesti mieltä on lämmittänyt Ammattipätevyys-biisin saama huomio. Se soitettiin Kultabassokerhossa Aivovuodon jaksossa. Pari viikkoa myöhemmin Kolitsi tuli studiolle käymään ja kertoi sen soineen jo toisen kerran KBK:ssa. Edellisen kerran mun musaa kuului radiosta joskus 2015 Rauman radio Ramonassa.

Millanen kertojaminä näissä sun kappaleissa on? Onko se kehittynyt johonkin suuntaan vuosien aikana?

Aluksi kirjoitin pelkästään omakohtaisesti, mutta kuunneltuani Pyhimystä tajusin voivani kirjoittaa mistä vaan ja mitä vaan. Ei mun elämä ole niin kiinnostavaa, että siitä riittäisi kerrottavaa ikuisiksi ajoiksi, jossain välissä se menee väkisinkin toistoksi. Tykkään kertoa tarinoita, mutta tykkään myös tehdä riimittely edellä biisejä. Omakohtaisia biisejä löytyy silti edelleen, esimerkiksi Mä Haluun Skutsiin, jossa käsittelen suuren kaupungin hälinää, koulustressiä ja kaipuuta pienempään paikkaan ja sen rauhallisuuteen. Sitten löytyy kappaleita kuten Peili, joka kertoo riitaisesta parisuhteesta vaikka en ole itse ole riitelevä persoona, enkä oikeastaan osaa riidellä.

Entäs tuottajana, kuinka laajalla soundimaailmalla sä teet biittejä?

Tykkään simppelistä, mutta en halua jumiutua pelkästään träppiin tai boom bappiin vaan pitää monipuolisena ja muuttuvana. En koe että olisin lähtenyt ikinä matkimaan kenenkään tyyliä tuottaa ja eikä ole mitään teoriataustaa vaan olen opetellut tekemällä.

Mitä projekteja on tulossa?

Ollaan tehty Kolitsin levyä, jossa oon tuottajanroolissa. Sitten ollaan tehty Aksan kanssa yhteislevyä. Viime syksynä tuli Perseet Olalla-niminen kappale ja perjantaina ilmestyy Kauniimpi Huomenna, jossa on aiemmin mainittu Kolitsi mukana. Olen potkinut Aksaa tekemään myös soololevyä ja tietenkin myös seuraavaa pitkäsoittoa oon lähtenyt työstämään. Kaikissa näissä oon tekemässä biitit ja sit La-Solin kanssa on tehty materiaalia, mutta siinä ei ole mun biittejä.

Keskustelu johtaa tässä vaiheessa olohuoneen toiselle puolelle ja Souce istahtaa valtaistuimelleen ja pamauttaa räpit soimaan ja alan nyökkäilemään. Alta voit kuunnella uunituoreen Kauniimpi Huomenna (feat. Kolitsi).

(kuva: Topi Leikas)