Allekirjoittanut pyydettiin Freshcode -yhdistyksen 2-vuotissynttäreille Turkuun Bar Ö:hön vahtimaan mikseriä illan pääesityksestä vastaavan Tapani Kansalaisen keikalle. Tiedustelin etukäteen mieheltä haastattelumahdollisuutta. Vastaus kuului: “No mä en oo kauheen innoissani mistään haastatteluista, mutta kaipa me voidaan tehdä”. 

Tapani Kansalainen on suhteellisen suuresta näkyvyydestä huolimatta matalan profiilin mies, vaikka diskografia onkin melkoinen pitäen sisällään muutaman omakustanne-EP:n, kolme sooloalbumia, monen monta musiikkivideota ja lukemattoman määrän vierailuja muiden artistien levyillä. Kun illan soundit oli tsekattu balanssiin, nappasimme oluet kouraan ja istuimme bäkkärille suojaan hälinältä:

Itselle selvisi vasta tuossa taustatietoja selvittäessä, että ukko onkin Savosta alunperin. Milloin ja miksi muutit Tampereelle?

Se oli vuosi 2002, kun tuli muutettua ja ihan vaan siksi, että halusin pois tuolta Pieksämäeltä. Tampereelta sain sitten sivaripaikan.

Okei, Kickasshill. Se on mulle ihan pelkkä kysymysmerkki koko kaupunki. Onko sulla jotain räppiyhteyksiä Savoon vielä?

No niitä on tullut oikeastaan vasta sitten muuton jälkeen, Kuopion ja Mikkelin suunnilta. Ilkka Kalevi Tillasen kanssa on pitänyt jo kauan tehdä yhteismatskua, mut aikatauluja on vaikee sovittaa yhteen.

Ukot vanhenee ja velvollisuudet lisääntyy. Ja ukot lisääntyy. Sun historiasta löytyy myös Ionics -niminen kokoonpano. Mitäs sä oot näin jälkikäteen itse mieltä englannin kielellä räppäämisestä?

Haha! No mä oon sitä mieltä, että ois pitänyt alottaa suomeksi räppääminen jo paljon aikaisemmin.

Onko sen kokoonpanon muita tyyppejä vielä räppikuvioissa?

Ei, mä olin ainut räppäri siinä bändissä. Sit oli vaan taustabändi.

Sähän olet itsekin soittajamiehiä. Olet kiipparoinut sekä Hannibalin, että edesmenneen Edorfin taustabändeissä. Vieläkö hoituu ja onko tolla saralla tulossa jotain uutta?

Hoituu kyllä. Mä teen ite biittini, niin niihin tulee tietty soiteltua. Ei nyt tällä hetkellä oo näköpiirissä mitään sen ihmeellisempää.

Millä sä muuten biitit teet?

Kitaran, koskettimien ja basson soittamisen lisäks käytän Reasonia ja Abletonia. Kyllähän Abletonilla vois itseasiassa tehdä kaiken saman, mitä Reasonillakin. Mut…

Ah, aina mahtavaa kun joku muukin käyttää Reasonia, hah. Ootko sä päivitellyt aina uudempaan versioon niiden ilmestyessä?

Haha, en oo. Mulla on vissiin vitonen.

Sama. Uusimmat versiothan on ihan completeja, voksuäänityksineen kaikkineen.Mutta Reason on jotenkin pirun mielekäs raakabiittien tekoon. Joskus 2005 -2006 mentiin vielä niin perse edellä puuhun, että äänitti voksutkin sillä. Ja sekvensseri tunnisti raidat ainoastaan alusta, niin piti miksatessa jatkuvasti kuunnella raita aina alusta. Haha, hiukan raskasta. 

Haha joo. Sama homma, kun on remixejä tehnyt ja importannut acapellan biitin kylkeen. Aina alusta.

Lasken puhelimeni, jossa kysymykset ovat, pöydälle ja Kansalainen kysyy hieman hämmentyneen näköisenä “Etkö sä äänitäkään tätä?” Vastaan lukevani ainoastaan kysymykset luurista ja muistavani vastaukset kyllä jälkikäteen, johon artisti naurahtaa “Hah no voi helvetti, ku olisin tiennyt. Oisin ollu varmaan vapautuneempi!”

Minkälainen suhtautuminen sulla on muuten keikkailuun; onko se välttämätön paha, vai nautitko sä siitä? Ja kuinka kova keikkatahti sulla on?

Kyllähän se on parhaimmillaan mahtavaa, kun se on interaktiivista. Artistikin saa paljon energiaa yleisöltä. Keikkatahti vähän vaihtelee, jonain viikkona on yks ja toisena kolme. Ja joskus ei yhtään. Mulla ei oo keikkamyyjää, mä myyn ite kaikki.

Joutuuko siinä lyömään päätä paljon seinään, dominoiko tuollaiset isommat keikkamyyntipuljut?

No ei oikeastaan, kyllä sitä keikkaa saa. Festarit on tietty vaikeempia, niille ei oikein itseä saa myytyä.

Miten muuten suomiräppi sulle uppoaa, tuleeko tsekattua vaan kavereiden julkaisut, vai laajemminkin? Ja mitä oot näistä nuoremman polven tyyleistä mieltä?

Kyllä mä yleensä tsekkaan kaiken, mitä vastaan tulee. Toisaalta kuuntelen todella vähän mitään musiikkia himassa. Varsinkin paljon keikkaillessa huomaa, että hiljaisuus on aliarvostettua.

Kyllä se on mun mielestä hienoa, että nuorempi polvi tuo jotain uutta ja rikkoo vanhoja kaavoja. Siinä on sellasta punk -meininkiä. Ignoranttius on tietty vähän surullista…

Mut sitäkin voi kai tarkastella myös siltä kantilta, että se ignorantiksi heittäytyminen on sellainen irtiotto. Miniloma kaikesta tiedostamisesta…

Juuri näin.

Sulta ilmestyi marraskuussa Keyser Soze -niminen single, vanha kunnon Usual Suspects -läppä. Biisi on pirun kova ja featit myös. Onko tää sinkku mahdollisesti joltain tulevalta pitkäsoitolta ja jos on, niin minkälaista pakettia on tulossa?

EP on tulossa, olis itseasiassa pitänyt tulla jo. Mut studiokone hajos taas kerran.

Paketin punainen lanka on varmaan se, että kaikissa biiseissä on featteja. Ja kaikki on mun tuottamaa, eli se on tavallaan tuottajalevy. Paitsi et mä räppään itekin niissä biiseissä. Tuli tossa tajuttua, et ei helvetti. LX -Beatsin aka Rekamin Pihlderberg -tuottajalevyhän ilmestyy aika samoihin aikoihin.

No mutta Suomestahan tulee aika vähän yleensäkään tuottajalevyjä, jos verrataan vaikka jenkkeihin. Että kyllähän niille tilaa on.

No joo, kyllä.

Mä päästän äijän nyt valmistautumaan keikkaan, kiitoksia haastattelusta!

Ei mitään, kiitoksia!

Kuuntele Spotifysta loistava Keyser Soze: