Suomiräpistä on tullut kolmekymppinen; kulttuurin ensimmäiset elonmerkit tulivat esiin 80 -luvun loppupuoliskolla. Hiphop -kulttuuri levittyi globaalisti hyvin pian sen synnyttyä Yhdysvalloissa, vaikkakin tuohon aikaan kyse oli todella marginaalisen ihmisjoukon toiminnasta. Kaikella on alkupisteensä ja on suotavaa tiedostaa, ketkä raivasivat tietä ja mahdollistivat nykyisen asetelman, jossa spektrin toisessa päässä peruskouluikäiset suomalaisnuoret heittävät freestylea aikansa kuluksi ja toisessa vedetään stadiontason show -spektaakkeleita. Räppi on tänä päivänä osa valtavirtakulttuuria, mutta se on vaatinut rutkasti intohimoa ja pioneerityötä saavuttaakseen asemansa.

Featin uudessa sarjassa keskitytään itse räppäämisen sijasta biitteihin, kehyksiin jotka antavat sanataiteilulle muodon ja jotka inspiroivat räppäreitä niin ylittämään itsensä kirjoittamalla, kuin myös heittämään vapaata tyyliä mielensä päältä. Räppibiittien perinteinen valmistustapa lienee olevan vuonna 2019 jo lähes kaikille tuttu; kaikki alkoi ideasta soittaa kahdella levysoittimella samaa biisiä, luupaten valittua “breikkikohtaa”. Aluksi kyseessä olivat lähinnä naapurustobileet, joissa mc:t toimivat dj:den hypemaneina ja biisit olivat juuri nimenomaan samoja breikkejä luuppaavia jatkumoja, ilman muita höysteitä. Samplaaminen kehittyi kuitenkin kulttuurin myötä eteenpäin ja tänä päivänä se on myös osa pop -musiikin valmistusreseptiä. Feat nostaa jokaisessa artikkelisarjan osassa esiin yhden kotimaisen räppiklassikon ja sen myötä myös alkuperäisteoksen, josta samplet on kaivettu.

TSEKKAA VIDEO KOOL HERCIN ORIGINOIMASTA TAVASTA:

Lähtiessä perkaamaan kotimaista räppiä alkupäästä käsin toimitus kohtasi hankaluuksia; vanhimmilla teoksilla on ikää jo siinä määrin, että tarkat muistikuvat niiden syntyprosesseista ovat jo saavuttamattomissa ja osaa tekijöistä on lähes mahdotonta tavoittaa. Karri “Paleface” Miettinen on tehnyt arvokasta kultturityötä niin kirjaprojekteillaan, kuin myös Svart Recordsille kuratoimallaan Nauhat -Suomiräpin Underground 1988-1996 -vinyylikokoelmalla.

Allekirjoittanut toimittaja tulikin siihen tulokseen, että kronologisen listan sijaan on parempi kaivaa esiin omat muistot ensikosketuksista kotimaiseen räppiin. Biisejä ja levyjä ei saanut käsiinsä niiden julkaisujärjestyksessä, vaan kyse oli sattumanvaraisesta, joskin intohimoisesta haalimisesta. Itselle tuon toiminnan alku sijoittuu vuosituhannen vaihteeseen.

Sarjan avauksessa käsittelyyn valikoitui oman kotikaupungin pioneeriryhmä Ritarikunta, jonka jäsenet olivat omilla tahoillaan olleet jo kosketuksissa hip hop -kulttuuriin jonkin aikaa. Muistan ensimmäisiä kertoja kyseistä orkesteria kuullessani miettineeni, että “Jumalauta, kyllähän räppiä voi suomeksikin tehdä. Se pitää vaan tehdä noin.” 

 

RITARIKUNTA FACEBOOKISSA: https://www.facebook.com/ritarikunta/

RITARIKUNTA INSTAGRAMISSA: https://www.instagram.com/ritarikuntaoffishall/?hl=fi

 

Ensimmäisen artikkelin biisiksi valikoitui Ritarikunta Ratsastaa Taas, jonka löytää yhtyeen ensimmäiseltä, vuonna 2000 omakustanteena julkaistulta CeeDeeEepee -nimeä kantavalta kokonaisuudelta. Kyseisen biisin tuotannosta vastaa bändin tuottajana edelleen operoiva Jesse Juup ja mies valoitti teoksen syntyä seuraavasti:

“Sampleluuppi on MFSB:n Something for Nothing -biisistä. Alun hämyinen juttu on jostain kungfu -leffasta, tai Kurosawan samurai -leffasta. Käytössä oli ihan ekoja versioita Fruity Loops – (nykyisin FL Studio) ohjelmasta. Mä duunasin pohjat himassa, jossa äänitettiin demovokaalit, mut mentiin Valtone Oy:n studiolle äänittämään CeeDeeEepeen vokaaliträkit ja miksattiin samalla siellä kaikki. Masterointia tolla EP:llä ei varsinaisesti ollut.”

-Jesse Juup

 

KUUNTELE “RITARIKUNTA RATSASTAA TAAS” -BIISI:

Something for Nothing löytyy housebändi MFSB:n vuonna 1973 julkaisemalta nimikkolevyltä ja on soul -musiikkia parhaimmillaan. MFSB (Mother Father Sister Brother) oli yli kolmekymmenhenkinen studiomuusikkobändi, jonka pääkallopaikkana toimi Philadelphian Sigma Sound Studios. Bändi oli koossa aina vuoteen 1981 asti ja tunnetuimpia saavutuksia oli vuonna 1974 julkaistu TSOP, joka oli myös Soul Train -ohjelman tunnus. Something for Nothing on samplemateriaalia parhaimmillaan ja siitä kertoo myös kappaleen käyttö laajemminkin. Ulkomaisista artisteista puhuttaessa kyseistä teosta on samplattu niin Jay-Z:n, Groove Armadan, Tracey Leen, Canibus:in ja JoJon biiseihin.

 

KUUNTELE “SOMETHING FOR NOTHING” JA SPOTTAA SAMPLATTU LUUPPI: